Paikkatietojen hyödyntämisen lisääminen Sastamalan kaupungissa

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten paikkatietoja hyödynnetään ja mitkä toimialat tai prosessit niitä hyödyntävät Sastamalan kaupungissa. Lisäksi haluttiin selvittää syitä sille, miksi jotkin toimialat tai prosessit eivät hyödynnä riittävästi tai ollenkaan paikkatietoja toiminnoissaan. Työssä selvitettiin myös, mitä lisäarvoa paikkatiedot voisivat tuoda pinta-alaltaan laajan Sastamalan eri prosessien työskentelyyn. Paikkatietojen hyödyntämisen lisäämisen mahdollisuutta Sastamalan kaupungin organisaatiossa lähestyttiin tutkimalla, miten Inspire-direktiivin toteutus kaupungin osalta voisi helpottaa paikkatietojen hyödyntämistä.

Tutkimuksessa pyrittiin kirjallisuuden avulla selvittämään, miten paikkatietojen yhteiskäyttöä kaupungin sisällä aidosti syntyy sekä miten Inspiren edellyttämien rajapintatoteutusten avulla voitaisiin helpottaa paikkatiedon hyödyntämistä kaupungin organisaatiossa. Kyselytutkimuksella selvitettiin paikkatietojen käyttöä, tuntemusta ja tarpeita.

Kyselytutkimuksella saatiin selville, että paikkatietoja hyödynnetään eniten ydinprosesseissa Yhdyskunta ja ympäristö sekä Kasvatus ja kulttuuri. Paikkatietojen hyödyntämättömyyden syyt pystyttiin myös nimeämään. Näitä olivat paikkatieto-osaamisen ja koulutuksen puute sekä se, että suuri osa vastaajista ei uskonut niiden tuovan mitään lisäarvoa omaan työhön. Paikkatietojen hyödyllisyyttä pinta-alaltaan laajassa Sastamalassa ei pystytty tutkimuksessa tieteellisesti todistamaan, ainoastaan esimerkein kuvailemaan mahdollisuuksia. Inspire-toteutuksen todettiin auttavan paikkatietojen hyödyntämistä lisäävästi, siten että sen toteutuksessa syntyvät metatiedot osaltaan auttavat ymmärtämään paikkatietoaineistoja ja arvioimaan niiden käytettävyyttä. Lisäksi Inspiren edellyttämät rajapintojen todettiin helpottavan ajantasaisen paikkatiedon jakelua ja selailukäyttöä. Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella annettiin suosituksia siitä, mitä tulisi tehdä, jotta paikkatietoja hyö-dynnettäisiin paremmin eri toimialoilla Sastamalan kaupungissa.

The aim of this study was to clarify how geographical information is used and which sectors in the city of Sastamala are using it. The aim was also to find out the reasons, why some sectors do not use enough or at all geographical information. A further aim of this study was also to find out what kind of added-value different sectors can achieve by using geographical information in a large surface area of Sastamala. The possibility of increasing the use of geographical information in the city of Sastamala was approached by studying how the implementation of Inspire could help employees to use geographical information.

With the help of literature this study aimed at finding out how true shared use in geo-graphical information in city organizations is formed. Also with help of literature, it was examined how the implementation of Inspire interfaces could ease the use of geographical information in Sastamala city organization. An internet survey was conducted to find out how employees use geographical information, how well they are aware about it and what are their requirements from it.

The survey showed that spatial data is mostly used in Municipal and environmental and Education and culture core processes. Reasons why employees or processes do not use geographical information were also detected. There were three main reasons why geographical information was ignored. Those were lack of knowledge and education of geographical information and also that users simply do not need geographical information in their daily work or it does not provide any added-value to their work. The Inspire implementation was found to increase the use of geographical information so that metadata, which is produced in the Inspire implementation, helps users to understand and evaluate the quality and usability of geographical information. Also interfaces (WMS and WFS), which the Inspire implementation creates as well, were found to ease the distribution and browsing of real-time geographical information. As a result of this study, a series of recommendations were given about what should be done in order to use geographical information better in various industries in the city of Sastamala.