Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite

Kantasolujen tutkimus ja käyttömahdollisuudet terapeuttisissa hoidoissa

Cederlöf, Sari (2012)

 
Avaa tiedosto
Kantasolujen tutkimus ja kayttomahdollisuudet terapeuttisissa hoidoissa.pptx.pdf (984.1Kt)
Lataukset: 


Cederlöf, Sari
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060611856
Tiivistelmä
Kantasolujen ominaisuudet riippuvat niiden tyypistä. Hedelmöittyneen munasolun solut ovat totipotentteja. Niistä pystyy muodostumaan kokonainen uusi yksilö ja kaikki ihmisen solut. Blastokystin eli alkiorakkulan sisäsolut, alkioperäiset teratokarsinoomasolut ja sikiöstä eristetyt esisukusolut sekä iPS-solut ovat pluripotentteja. Syntyneen yksilön kantasolut ovat multi- tai unipotentteja. Multipotenttien kantasolujen katsotaan kykenevän muodostamaan saman ryhmän soluja, eli ihosolujen kantasolu esimerkiksi voi muodostaa kaikkia ihon eri kerrosten soluja.

Kantasolututkimus alkoi 1950-luvulla, kun opittiin kasvattamaan hiiren kiveksistä eristettyjä karsinoomasoluja, jotka sisälsivät kantasoluja. Ensimmäiset ihmisen solulinjan solut, jotka kasvoivat maljalla, olivat Hela-soluja eli kohdunkaulan syöpäsoluja. Aluksi hiiren kantasoluja kasvatettiin petrimaljoilla syöttösolujen, kuten MEF-solujen (mouse embryonic fibroblasts), kanssa. Kun 1980-luvun lopulla löydettiin kantasolut erilaistumattomina pitäväksi tekijäksi LIF (leukemia inhibitor factor), voitiin eläinperäisistä syöttösoluista luopua. Hiiren alkion kantasoluista saatiin ensimmäiset kantasolulinjat kasvatettua 1980-luvun alussa. Ihmisen ensimmäinen alkionkantasolulinja saatiin kasvamaan 1998 ja ihmisen ensimmäinen iPS-solulinja (indeced pluripotent stem) vuonna 2007.

Ihmisen kantasoluista suurimmat eettiset ongelmat aiheuttavat alkion kantasolut ja SCNT- solut (somatic cell nuclear transfer) eli terapeuttiseen kloonaukseen tehdyt alkion solut. Suurimpia käytännön ongelmia hoitojen kannalta ovat aiheuttaneet pluripotentit eli lähes kaikkikykyiset kantasolut, koska ne saattavat muodostaa kasvaimia elimistössä. Kiinnostavia ovat multipotentit aikuisen kantasolut, lapsiveden, äidinmaidon ja napanuoran solut, sillä ne pystyvät muodostamaan monia solutyyppejä mutta eivät aiheuta kasvaimia kehoon siirrettyinä.

Kantasolututkimus on suuntautunut kuolleisuutta ja vaikeita sairauksia aiheuttavien tautien tutkimukseen. Monien maiden lainsäädännöissä kantasolututkimusta rajoitetaan vain vakavien ja parantumattomien sairauksien tutkimuksiin. Tämä insinöörityö on kirjallisuustutkimus keskeisenä lähdemateriaalina Christine Mummeryn ”Stem cells; Scientific facts and fiction”.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste