Umpikauden pituuden vaikutus lypsylehmien maitotuotokseen ja hyvinvointiin : Kirjallisuuskatsaus ja tapaustutkimus pohjoissavolaisella lypsykarjatilalla
Heikkinen, Eveliina (2021)
Heikkinen, Eveliina
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103072969
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103072969
Tiivistelmä
Umpikausi on yksi tärkeimmistä vaiheista lypsylehmän tuotantokierrossa. Sen aikana utarekudos pääsee palautumaan edellisen tuotantokauden rasituksesta ja silloin on mahdollista hoitaa myös utaretulehduksia. Umpikausi aiheuttaa kuitenkin haasteita, sillä sen toteuttaminen vaatii monia muutoksia lehmien päivittäisissä rutiineissa, hoidossa ja ruokinnassa. Muutokset aiheuttavat lehmille stressiä, joka heikentää niiden immuunipuolustusta. Usein poikimisen jälkeen lehmät kärsivät myös negatiivisesta energiataseesta. Stressi ja negatiivinen energiatase lisäävät sairastumisen riskiä. Opinnäytetyössä selvitettiin umpikauden pituuden vaikutuksia maitotuotokseen ja lehmien hyvinvointiin. Työssä pohdittiin voisiko lyhyt umpikausi tai umpikaudettomuus olla toimiva vaihtoehto perinteiselle umpikaudelle.
Opinnäytetyö pohjautuu pääasiassa ulkomaalaisista tutkimuksista koottuun kirjallisuuskatsaukseen. Kirjallisuuskatsaukseen koottiin tuloksia umpikauden pituuden vaikutuksista muun muassa maitotuotokseen, utareterveyteen, hedelmällisyyteen ja lehmien päivittäiseen ajankäyttöön. Kirjallisuuskatsauksen lisäksi toteutettiin case- eli tapaustutkimus pohjoissavolaisella lypsykarjatilalla. Tapaustutkimuksessa seurattiin neljän ensikkokaudella olevan holstein-rotuisen lehmän maitotuotosta ja kuntoluokkaa ajanjaksolla 60 päivää ennen poikimista – 35 päivää poikimisen jälkeen. Kahdella lehmällä oli lyhyt umpikausi (noin 30 päivää) ja kahdella lehmällä ei ollut umpikautta lainkaan. Maitotuotoksen ja kuntoluokan lisäksi tapaustutkimuksessa tarkasteltiin ternimaidon laatua ja määrää.
Lyhyt umpikausi ja umpikaudettomuus vähensivät alkutuotantokauden maitotuotosta, mutta kirjallisuuden mukaan niillä saattaa olla positiivinen vaikutus maidon valkuaispitoisuuteen. Umpikauden pituuden vaikutuksia tarkasteltaessa on hyvä huomioida lyhyen umpikauden ja umpikaudettomien lehmien lisämaitotuotos ennen poikimista. Lisämaitotuotoksen huomioiminen vähentää umpikauden pituuden vaikutuksia kokonaismaitotuotokseen. Tutkimusten perusteella lyhyt umpikausi tai umpikaudettomuus eivät vaikuttaneet negatiivisesti lehmien hyvinvointiin.
Vähentynyt maitotuotos aiheuttaa tulonmenetyksiä. Lyhyellä umpikaudella ja umpikaudettomuudella voi olla positiivinen vaikutus hedelmällisyyteen ja sairauksien esiintyvyyteen, jolloin lehmien elinikä voi pidentyä ja lääkintäkustannukset alentua. Lehmien pidempi elinikä ja pienentyneet lääkintäkustannukset voivat kompensoida vähentyneestä maidontuotannosta aiheutuneita tulonmenetyksiä. Umpikauden pituuden vaikutuksista tarvitaan lisää tutkimusta erityisesti utareterveyden osalta. Myös erilaisia taloudellisia laskelmia olisi hyvä tehdä, jotta voitaisiin arvioida, onko umpikauden lyhentäminen tai poistaminen taloudellisesti järkevää.
Opinnäytetyö pohjautuu pääasiassa ulkomaalaisista tutkimuksista koottuun kirjallisuuskatsaukseen. Kirjallisuuskatsaukseen koottiin tuloksia umpikauden pituuden vaikutuksista muun muassa maitotuotokseen, utareterveyteen, hedelmällisyyteen ja lehmien päivittäiseen ajankäyttöön. Kirjallisuuskatsauksen lisäksi toteutettiin case- eli tapaustutkimus pohjoissavolaisella lypsykarjatilalla. Tapaustutkimuksessa seurattiin neljän ensikkokaudella olevan holstein-rotuisen lehmän maitotuotosta ja kuntoluokkaa ajanjaksolla 60 päivää ennen poikimista – 35 päivää poikimisen jälkeen. Kahdella lehmällä oli lyhyt umpikausi (noin 30 päivää) ja kahdella lehmällä ei ollut umpikautta lainkaan. Maitotuotoksen ja kuntoluokan lisäksi tapaustutkimuksessa tarkasteltiin ternimaidon laatua ja määrää.
Lyhyt umpikausi ja umpikaudettomuus vähensivät alkutuotantokauden maitotuotosta, mutta kirjallisuuden mukaan niillä saattaa olla positiivinen vaikutus maidon valkuaispitoisuuteen. Umpikauden pituuden vaikutuksia tarkasteltaessa on hyvä huomioida lyhyen umpikauden ja umpikaudettomien lehmien lisämaitotuotos ennen poikimista. Lisämaitotuotoksen huomioiminen vähentää umpikauden pituuden vaikutuksia kokonaismaitotuotokseen. Tutkimusten perusteella lyhyt umpikausi tai umpikaudettomuus eivät vaikuttaneet negatiivisesti lehmien hyvinvointiin.
Vähentynyt maitotuotos aiheuttaa tulonmenetyksiä. Lyhyellä umpikaudella ja umpikaudettomuudella voi olla positiivinen vaikutus hedelmällisyyteen ja sairauksien esiintyvyyteen, jolloin lehmien elinikä voi pidentyä ja lääkintäkustannukset alentua. Lehmien pidempi elinikä ja pienentyneet lääkintäkustannukset voivat kompensoida vähentyneestä maidontuotannosta aiheutuneita tulonmenetyksiä. Umpikauden pituuden vaikutuksista tarvitaan lisää tutkimusta erityisesti utareterveyden osalta. Myös erilaisia taloudellisia laskelmia olisi hyvä tehdä, jotta voitaisiin arvioida, onko umpikauden lyhentäminen tai poistaminen taloudellisesti järkevää.