”Kaikki mitä voimme tehdä yhteishengen luomiseksi, on tehtävä!” : Kajaanin seudun aikuisten mielenterveyspalveluiden ja riippuvuuksien hoidon työntekijöiden yhteistyön kehittäminen
Kinnula, Susanna (2012)
Kinnula, Susanna
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060611902
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060611902
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on toteutettu työelämän kehittämistehtävänä Kajaanin seudun aikuisten mielenterveyspalveluiden ja riippuvuuksien hoidon vastuualueella vuoden 2010 aikana. Kehittämistehtävän lähestymistapana on toimintatutkimus, jonka tavoitteena on tutkia nykytilannetta ja tuottaa tietoa mielenterveys- ja päihdepotilaiden hoidon kehittämiseksi. Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata mielenterveys- ja päihdepotilaiden hoidon nykytilannetta mielenterveys- ja päihdetyöntekijöiden näkökulmasta.
Tutkimuksen tavoitteena on vastata kysymyksiin 1. Millaista on mielenterveys- ja päihdepotilaiden hoito Kajaanin seudun aikuisten mielenterveyspalveluissa ja riippuvuuksien hoidossa henkilökunnan kuvaamana? Miten mielenterveys- ja päihdetyöntekijöiden yhteistyö tällä hetkellä toteutuu? 2. Millaisia mielenterveys- ja päihdepotilaita Kajaanin seudun mielenterveyspalveluissa ja riippuvuuksien hoidossa kohdataan? 3. Millaisia haasteita mielenterveys- ja päihdepotilaiden hoidon järjestämisessä on?
Kehittämisvälineenä tässä tutkimuksessa käytettiin osallistavia menetelmiä, joita olivat yhteistyöpalaverit, pienryhmätyöskentely ja yhteisen tiimin kokeilu. Tiedonkeruu tapahtui muistiinpanojen, erilaisten muistioiden ja tutkija-kehittäjän osallistuvan havainnoinnin kautta ja kerätty aineisto analysoitiin sisällön analyysin menetelmällä.
Kajaanin seudun aikuisten mielenterveyspalveluissa ja riippuvuuksien hoidon vastuualueen työntekijöillä on vahvaa osaamista. Työtapaa on jo vuosien ajan ohjannut tarpeenmukainen ja tapauskohtainen työryhmätyöskentely. Tässä tutkimuksessa mielenterveys- ja päihdepotilaista muodostui kolme pääluokkaa 1) mielenterveyspotilaat 2) potilaat, joilla molemmat sekä mielenterveys että päihdehäiriö ja 3) potilaat, jotka käyttävät päihteitä itsehoitokeinona.
Haasteet mielenterveys- ja päihdepotilaiden hoidon järjestämisessä liittyivät päivystyksellisen avun jälkeiseen hoitoon, perusterveyden huollon rooliin, riittämättömiin resursseihin ja ”vääriin potilaisiin” toimivassa palvelujärjestelmässä. Työntekijät kokivat tarvitsevansa työn tekemiseen selkeitä rakenteita, resursseja ja moniammatillista työotetta. Kehittämisen kohteiksi tämän tutkimuksen perusteella nousee erilaiset kuntoutusvaihtoehdot, mielenterveys- ja päihdetyöntekijöiden yhteistyö sekä työtyytyväisyys. Jatkohaasteeksi Kajaanin seudulla nousee mielenterveys- ja päihdepotilaan integroidun hoitomallin kehittäminen.
Tämän työn keskeiseksi saavutukseksi nousee mielenterveys- ja päihdetyöntekijöiden yhteistyön kehittäminen. Opinnäytetyö ja kehittämisprosessin tutkija-kehittäjän rooli muodostuivat tärkeäksi oppimisen välineiksi ja ammatilliseksi kokemukseksi tutkijalle itselleen.
Tutkimuksen tavoitteena on vastata kysymyksiin 1. Millaista on mielenterveys- ja päihdepotilaiden hoito Kajaanin seudun aikuisten mielenterveyspalveluissa ja riippuvuuksien hoidossa henkilökunnan kuvaamana? Miten mielenterveys- ja päihdetyöntekijöiden yhteistyö tällä hetkellä toteutuu? 2. Millaisia mielenterveys- ja päihdepotilaita Kajaanin seudun mielenterveyspalveluissa ja riippuvuuksien hoidossa kohdataan? 3. Millaisia haasteita mielenterveys- ja päihdepotilaiden hoidon järjestämisessä on?
Kehittämisvälineenä tässä tutkimuksessa käytettiin osallistavia menetelmiä, joita olivat yhteistyöpalaverit, pienryhmätyöskentely ja yhteisen tiimin kokeilu. Tiedonkeruu tapahtui muistiinpanojen, erilaisten muistioiden ja tutkija-kehittäjän osallistuvan havainnoinnin kautta ja kerätty aineisto analysoitiin sisällön analyysin menetelmällä.
Kajaanin seudun aikuisten mielenterveyspalveluissa ja riippuvuuksien hoidon vastuualueen työntekijöillä on vahvaa osaamista. Työtapaa on jo vuosien ajan ohjannut tarpeenmukainen ja tapauskohtainen työryhmätyöskentely. Tässä tutkimuksessa mielenterveys- ja päihdepotilaista muodostui kolme pääluokkaa 1) mielenterveyspotilaat 2) potilaat, joilla molemmat sekä mielenterveys että päihdehäiriö ja 3) potilaat, jotka käyttävät päihteitä itsehoitokeinona.
Haasteet mielenterveys- ja päihdepotilaiden hoidon järjestämisessä liittyivät päivystyksellisen avun jälkeiseen hoitoon, perusterveyden huollon rooliin, riittämättömiin resursseihin ja ”vääriin potilaisiin” toimivassa palvelujärjestelmässä. Työntekijät kokivat tarvitsevansa työn tekemiseen selkeitä rakenteita, resursseja ja moniammatillista työotetta. Kehittämisen kohteiksi tämän tutkimuksen perusteella nousee erilaiset kuntoutusvaihtoehdot, mielenterveys- ja päihdetyöntekijöiden yhteistyö sekä työtyytyväisyys. Jatkohaasteeksi Kajaanin seudulla nousee mielenterveys- ja päihdepotilaan integroidun hoitomallin kehittäminen.
Tämän työn keskeiseksi saavutukseksi nousee mielenterveys- ja päihdetyöntekijöiden yhteistyön kehittäminen. Opinnäytetyö ja kehittämisprosessin tutkija-kehittäjän rooli muodostuivat tärkeäksi oppimisen välineiksi ja ammatilliseksi kokemukseksi tutkijalle itselleen.