Meillä täällä etelässä - Uutistapahtuman kokijan alueellinen paikallistaminen iltapäivälehdissä
Juntunen, Esa (2012)
Juntunen, Esa
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060712032
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060712032
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan, mistä printtimediat hakevat uutisjuttuihinsa tavallisia ihmisiä eli kokijoita. Kokijat antavat jutuille kasvot. He kertovat, miten uutinen vaikuttaa arkeen ja miltä muutos tuntuu. Tätä prosessia kutsutaan uutisten paikallistamiseksi.
Työn hypoteesi on, että paikallistamisvalintojen myötä uutisoinnissa korostuu helsinkiläinen näkökulma. Kansallisiin aiheisiin siis etsitään toistuvasti kokijoita pääkaupunkiseudulta edustamaan koko maan kansalaisten näkemystä. Pääkaupunkiseutu kuitenkin edustaa vain murto-osaa maan pinta-alasta ja noin viidesosaa koko maamme väestöstä.
Työssä keskitytään iltapäivälehtiin, koske ne ovat uutislehtiä, jotka ilmestyvät tasapuolisesti ympäri maata, eivätkä ne ole profiloituneet yhdenkään alueen päälehdeksi.
Molempien päätoimitukset kuitenkin sijaitsevat Helsingin keskustassa. Helsinki on sinänsä perusteltu paikka journalismin keskipisteeksi, koska maan taloudellinen ja poliittinen eliitti toimii siellä. Tutkimuksessa paneudutaan artikkeleihin, joita ei olisi ollut pakko tehdä pääkaupungissa vaan ne olisi mahdollista paikallistaa mihin tahansa.
Journalismin paikallistamista päivälehdissä on tutkittu vähän, vaikka paikallistunteen merkitys on suomalaisille vahva. Sillä yritetään myös politikoida, kun pohjoisen päättäjät syyttävät etelän mediaa suppeista näkökulmista ja rakentelevat maantieteellistä vastakkainasettelua. Tässäkin yhteydessä keskustelu median näkökulmista on pysynyt
korkealla asiatasolla.
Tässä työssä katsotaan ruohonjuuritasolle ja selvitetään, poimitaanko haastateltavat nykyään vain Helsingin rautatieaseman edestä.
Ja jos niin tehdään, onko sillä mitään väliä?
Työn hypoteesi on, että paikallistamisvalintojen myötä uutisoinnissa korostuu helsinkiläinen näkökulma. Kansallisiin aiheisiin siis etsitään toistuvasti kokijoita pääkaupunkiseudulta edustamaan koko maan kansalaisten näkemystä. Pääkaupunkiseutu kuitenkin edustaa vain murto-osaa maan pinta-alasta ja noin viidesosaa koko maamme väestöstä.
Työssä keskitytään iltapäivälehtiin, koske ne ovat uutislehtiä, jotka ilmestyvät tasapuolisesti ympäri maata, eivätkä ne ole profiloituneet yhdenkään alueen päälehdeksi.
Molempien päätoimitukset kuitenkin sijaitsevat Helsingin keskustassa. Helsinki on sinänsä perusteltu paikka journalismin keskipisteeksi, koska maan taloudellinen ja poliittinen eliitti toimii siellä. Tutkimuksessa paneudutaan artikkeleihin, joita ei olisi ollut pakko tehdä pääkaupungissa vaan ne olisi mahdollista paikallistaa mihin tahansa.
Journalismin paikallistamista päivälehdissä on tutkittu vähän, vaikka paikallistunteen merkitys on suomalaisille vahva. Sillä yritetään myös politikoida, kun pohjoisen päättäjät syyttävät etelän mediaa suppeista näkökulmista ja rakentelevat maantieteellistä vastakkainasettelua. Tässäkin yhteydessä keskustelu median näkökulmista on pysynyt
korkealla asiatasolla.
Tässä työssä katsotaan ruohonjuuritasolle ja selvitetään, poimitaanko haastateltavat nykyään vain Helsingin rautatieaseman edestä.
Ja jos niin tehdään, onko sillä mitään väliä?