Lukio-opiskelijoiden kokemuksia masennuksesta

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata Rovaniemen lukion toisen vuosikurssin opiskelijoiden kokemuksia mielialaoireista, kuten stressistä ja masentuneesta mielialasta, sekä niiden vallitsevuudesta. Halusimme myös saada tietoa opiskelijoita kuormittavista tekijöistä ja heidän kokemuksistaan mielialaoireiluista ja keinoista, joilla he ennaltaehkäisevät ja hoitavat niitä. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa opiskeluun liittyvistä mielialaongelmista, mitä opettajat, kouluterveyshuolto ja me tulevina sairaanhoitajina voimme työssämme hyödyntää esimerkiksi potilasohjauksessa.

Tutkimusongelmia oli neljä: Millaisia kokemuksia opiskelijoilla oli mielialaoireista, mitkä tekijät vaikuttivat heidän kokemiin mielialan muutoksiin, millaisia keinoja heillä oli mielialaoireilun ehkäisyssä ja hallinnassa ja kuinka monella opiskelijalla on kokemuksia mielialaoireista? Tutkimusmenetelmänä käytimme kvantitatiivista eli määrällistä lähestymistapaa. Suoritimme kyselyn Rovaniemen lukion toisen vuosikurssin opiskelijaryhmille. Opiskelijoita oli näissä ryhmissä yhteensä 88, joista kyselyyn vastasi 71. Vastausprosentti oli 80 %. Tutkimusaineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla.

Tutkimustulosten mukaan lukion toisen vuosikurssin opiskelijoilla ei ollut merkittävästi alentunutta mielialaa tai masennusta. Tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, kuinka erilaiset kuormittavat tekijät aiheuttivat stressiä ja mielialan laskua. Tällaisia tekijöitä olivat esimerkiksi kirjalliset työt, intensiivinen työtahti sekä tentit ja kokeet. Myös onnistumispaineet ja sosiaaliset suhteet vaikuttivat koettuun mielialaan.

Purpose of this study was to describe the Rovaniemi second year high school students' experiences of mood symptoms, such as stress and de-pressed mood, and their prevalence. We also wanted to obtain information about the burden on the environment factors and the students about their experiences of mood symptoms and the ways in which they are preventive, and take care of them. The study was designed to obtain information on study-related mental problems of which the teachers, the school health service and we will come as nurses can take advantage of in our work such as patient counselling.

The study had four problems: What kind of experiences the students had of mood symptoms, what factors influenced their experienced mood changes, the instruments they had to prevent and manage mood symptoms, and how many students have experienced mood symptoms? The method we used was a quantitative approach. We conducted the survey in Rovaniemi second year high school student groups. Students in these groups had a total of 88, 71 of which responded to the questionnaire. The response rate was 80%. The data were analysed using SPSS software.

The results show that high school second year students did not have significantly decreased mood or depression. However the study reveals how the different strain caused stress and depression of mood. Such factors included the literary work, an intense pace of work and exams and tests. Also pressure to succeed and social relationships affected by the perceived mood.