Drivningsskador i gallringar utförda av Södra skogsreviret rf. 2011
Rikberg, Svante (2012)
Rikberg, Svante
Yrkeshögskolan Novia
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205249674
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205249674
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkitaan kuinka paljon korjuuvaurioita on syntynyt Eteläisen metsäreviirin harvennuksissa vuonna 2011. Työssä tutkitaan korjuujälkien määrää, ja yritetään määritellä mitkä tekijät vaikuttavat korjuujälkien määrään. Saatuja tuloksia verrataan myös kansallisiin ja metsäkeskuksen tuloksiin.
Korjuuvahinkoja tarkastellessa käytetään Metsäkeskusten kehittämiskeskus Tapion korjuujälkitarkastusohjeita. Suomen metsäkeskus käyttää samaa järjestelmää tutkiessaan korjuujälkiä.
Tarkastuksissa on tarkastettu 23 harvennusta Eteläisen metsäreviirin alueella. Vahinkosuhde on 4,9 prosenttia joista 3,8 prosenttia on runkovaurioita ja 1,1 on juurivaurioita. Urapainuma on1,6 prosenttia.
Eteläinen metsäreviiri ei ole aiemmin tehnyt korjuujälkiarvioita, mutta verrattuna Metsäkeskuksen aiempiin vuosiin näyttää siltä, että reviirillä olisi pienempi prosentti vaurioita kuin keskimäärin rannikolla.
Vaurioiden syntyminen riippuu monista tekijöistä. Rehevillä maaperillä, joissa maalaji on usein pehmeämpi ja kosteampi, syntyy enemmän vahinkoa. Kapeilla ajopoluilla syntyy myös enemmän vahinkoa. Koivut vaurioituvat myös helpommin kuin kuuset ja männyt.
Korjuuvahinkoja tarkastellessa käytetään Metsäkeskusten kehittämiskeskus Tapion korjuujälkitarkastusohjeita. Suomen metsäkeskus käyttää samaa järjestelmää tutkiessaan korjuujälkiä.
Tarkastuksissa on tarkastettu 23 harvennusta Eteläisen metsäreviirin alueella. Vahinkosuhde on 4,9 prosenttia joista 3,8 prosenttia on runkovaurioita ja 1,1 on juurivaurioita. Urapainuma on1,6 prosenttia.
Eteläinen metsäreviiri ei ole aiemmin tehnyt korjuujälkiarvioita, mutta verrattuna Metsäkeskuksen aiempiin vuosiin näyttää siltä, että reviirillä olisi pienempi prosentti vaurioita kuin keskimäärin rannikolla.
Vaurioiden syntyminen riippuu monista tekijöistä. Rehevillä maaperillä, joissa maalaji on usein pehmeämpi ja kosteampi, syntyy enemmän vahinkoa. Kapeilla ajopoluilla syntyy myös enemmän vahinkoa. Koivut vaurioituvat myös helpommin kuin kuuset ja männyt.