TeleHoitaja-järjestelmän käytettävyys : Terveydenhuollon ammattilaisten näkökulma

Abstract

Opinnäytetyössä selvitettiin Muistin Suomi Oy:n TeleHoitaja-järjestelmän käytettävyyttä terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta.

Teoriaosuudessa käydään läpi käytettävyyttä käsitteenä ja siihen vaikuttavia osatekijöitä, mahdollisia esteitä hyvinvointiteknologisesta näkökulmasta sekä käytettävyyden standardeja ja sen antamia ohjeistuksia. Yleisimmät käytettävyyden arviointimenetelmät sekä niiden soveltamiskohteet esitellään. Työssä esitellään tarkemmin myös TeleHoitaja-järjestelmää ja sen teknistä toteutusta sekä luodaan katsaus myös muihin olemassa oleviin IVR-teknologiaa terveydenhuollon alueella hyväksikäyttäviin järjestelmiin.

Tutkimusosuudessa haastateltiin Lahden Lähimmäispalvelu ry:n kahta työntekijää, jotka ovat käyttäneet TeleHoitaja-järjestelmän vanhempaa versiota jo vuoden ajan. Käyttäjät ovat juuri kuukausi sitten siirtyneet uuden järjestelmän käyttöön, ja tutkimus keskittyykin näiden molempien järjestelmien käytettävyyden arvioimiseen sekä niiden välisen tuotekehityksen tuloksiin.

Tuloksissa huomattiin, että vanhan järjestelmän käytettävyys oli vain tyydyttävä, kun taas uuden järjestelmän käytettävyys olikin kiitettävää luokkaa. Järjestelmäkohtaiset erot osoittavatkin tuotekehityksen onnistuneen erinomaisesti, ja tämä vahvistaa käyttäjälähtöisen tuotekehityksen merkitystä tuotteen suunnittelu- ja kehitysvaiheissa.

The purpose of this study was to examine the usability of Muistin Suomi Oy’s TeleHoitaja-system from the perspective of the healthcare professionals.

The theoretical part of this study covers the concept of usability and the factors affecting it. The barriers of accessibility from the healthcare technology’s point of view and the standards and guidelines of usability are also under scrutiny. This study presents the most common evaluation methods of usability and their applications. Moreover, this study examines the TeleHoitaja-system’s technical structure in detail and there is also an overview of different systems which have implemented IVR-technology in the field of healthcare.

Two employees of Lahden Lähimmäispalvelu ry were interviewed for the practical part of this study. They had been using the older version of TeleHoitaja-system for the past year and just a month ago they switched over to the new system. This study centers on the usability evaluation of both of these systems and the results of the product development between them.

An analysis of the results shows that the usability of the older version of the system was only fair, but the usability of the new system proved out to be in fact very good. The differences between the systems indicate that the product development succeeded brilliantly and that confirms the significance of the user-centered design model at the product’s planning and development phases.