Käsihygienian toteutuminen käytännön hoitotyössä kirurgisella vuodeosastolla
Wik, Heini (2012)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Wik, Heini
Vaasan ammattikorkeakoulu
2012
Creative Commons Attribution-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012061112476
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012061112476
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää käsihygienian, käsien saippuapesun, käsien desinfektion sekä suojakäsineiden käytön toteutumista käytännön hoitotyössä erään keskussairaalan kirurgisella vuodeosastolla.
Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka koostui suljetuista kysymyksistä ja näiden lisäksi kolmesta avoimesta kysymyksestä. Tutkimus toteutettiin erään keskussairaalan kirurgisen vuodeosaston hoitohenkilökunnalle keväällä 2012. Aineiston kvantitatiivinen osuus analysoitiin Microsoft Office Excel-ohjelmaa apuna käyttäen ja kvalitatiivinen osuus sisällönanalyysillä. Kyselyyn vastanneita oli 23 kappaletta ja vastausprosentti oli 85,2.
Käsihygienia toteutui käsihygieniasuositusten mukaan pääasiassa hyvin osaston hoitohenkilökunnalla. Tutkimustulosten mukaan käsien saippuapesua toteutettiin turhan paljon ja usein kun verrataan tämän hetkisiä suosituksia saippuapesun toteuttamisesta. Paljon turhaa saippuapesua tapahtui myös ennen ja jälkeen potilaskontaktin, kun usein pelkkä desinfektio riittäisi. Käsihygieniasuositusten mukaan kädet pestään saippualla vain, kun ne ovat näkyvästi likaiset, tämä toteutui 96 % vastaajista.
Käsien desinfektio toteutui osastolla hyvin, mutta parannettavaa siltä osin jäi. Potilaskontaktia ennen kädet desinfioi aina 78 % vastanneista, aina potilaskontaktien välissä 96 % ja aina potilaskontaktin jälkeen 92 %. Parannettavaa jäi desinfektion toteuttamiselle suojakäsineiden käytön yhteydessä.
Suojakäsineitä käytettiin tutkimuksen mukaan paljon, potilaskontaktien yhteydessä suositusten mukaan, mutta parantamisen varaa jäi koskettaessa potilaan virtsakatetria ja iv-kanyyliä. Vain 39 % vastaajista käytti suojakäsineitä aina käsitellessään potilaan iv-kanyyliä. Virtsakatetria käsitellessä suojakäsineitä vastanneista 78 % käytti aina.
Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka koostui suljetuista kysymyksistä ja näiden lisäksi kolmesta avoimesta kysymyksestä. Tutkimus toteutettiin erään keskussairaalan kirurgisen vuodeosaston hoitohenkilökunnalle keväällä 2012. Aineiston kvantitatiivinen osuus analysoitiin Microsoft Office Excel-ohjelmaa apuna käyttäen ja kvalitatiivinen osuus sisällönanalyysillä. Kyselyyn vastanneita oli 23 kappaletta ja vastausprosentti oli 85,2.
Käsihygienia toteutui käsihygieniasuositusten mukaan pääasiassa hyvin osaston hoitohenkilökunnalla. Tutkimustulosten mukaan käsien saippuapesua toteutettiin turhan paljon ja usein kun verrataan tämän hetkisiä suosituksia saippuapesun toteuttamisesta. Paljon turhaa saippuapesua tapahtui myös ennen ja jälkeen potilaskontaktin, kun usein pelkkä desinfektio riittäisi. Käsihygieniasuositusten mukaan kädet pestään saippualla vain, kun ne ovat näkyvästi likaiset, tämä toteutui 96 % vastaajista.
Käsien desinfektio toteutui osastolla hyvin, mutta parannettavaa siltä osin jäi. Potilaskontaktia ennen kädet desinfioi aina 78 % vastanneista, aina potilaskontaktien välissä 96 % ja aina potilaskontaktin jälkeen 92 %. Parannettavaa jäi desinfektion toteuttamiselle suojakäsineiden käytön yhteydessä.
Suojakäsineitä käytettiin tutkimuksen mukaan paljon, potilaskontaktien yhteydessä suositusten mukaan, mutta parantamisen varaa jäi koskettaessa potilaan virtsakatetria ja iv-kanyyliä. Vain 39 % vastaajista käytti suojakäsineitä aina käsitellessään potilaan iv-kanyyliä. Virtsakatetria käsitellessä suojakäsineitä vastanneista 78 % käytti aina.