ISBAR-raportointimenetelmän jalkauttaminen ja toimintatapojen yhdenmukaistaminen potilassiirtotilanteeseen
Sailavuo, Hanna (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103093086
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103093086
Tiivistelmä
Tämä ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä. Kehittämistyön tarkoituksena oli jalkauttaa ISBAR-raportointimenetelmä sekä tavoitteena yhdenmukaistaa ja selkeyttää toimintatapoja potilassiirtotilanteeseen. Kehittämistyön idea nousi vuoden 2019 haittatapahtumailmoituksista sekä HUS ylilääkärin ohjeistuksesta käyttää ISBAR-raportointimenetelmää hoitovastuun siirtyessä. Ennen kehittämistyön aloittamista raportointia tapahtui hiljaisesti, puhelimitse sekä potilaan vierusraporttina eikä toiminta noudattanut mitään selkeää kaavaa.
Kehittämistyön ajaksi koottiin työryhmä, joka koostui leikkaussalin (n=2) sekä teho- ja valvon-taosaston (n=3) sairaanhoitajista. Ensimmäisessä kokouksessa työryhmä tuotti prosessikuvauksen potilaan siirtotilanteesta. Työryhmän kokouksessa suunniteltiin yhdenmukainen toimintamalli potilaan siirtotilanteeseen, mitä tuki tutkittu tieto sekä hyväksyttiin ISBAR-raportointimenetelmän käyttö kehittämistyön välineenä. ISBAR-raportointimenetelmää perehdytettiin osastolla osastotunnein ja uutta toimintamallia nonstop-koulutuksin. ISBAR-raportointimenetelmä otettiin käyttöön intensiiviviikoin, jolloin hoitajat kirjasivat kahden viikon ajan potilaan raportin täydennettävään ISBAR-lomakkeeseen. Kehittämistyön tekijä havainnoi ISBAR-raportointimenetelmän ja uuden toimintamallin jalkautumista, jota työryhmän jäsenet täydensivät työryhmän toisessa kokouksessa, kun ISBAR-raportointimenetelmä ja uusi toimintamalli oli ollut käytössä kahdeksan viikon ajan.
Havaintojen perusteella hoitajilla oli enemmän positiivisia kokemuksia potilaiden raportoinnista ISBAR-raportointimenetelmän käyttöönoton jälkeen. Arvioinnin mukaan ISBAR-raportointimenetelmän jalkauttaminen on lyhentänyt ja selkeyttänyt raportointia. Kuitenkin ISBAR-raportointimenetelmän mukaan raportoiminen vaatii vielä osalle hoitajista täydennettävän ISBAR-kortin muistin tueksi. Hiljaisen raportin lupa koettiin selkeyttävän ohjeita ja parantavan potilaan tiedonkulkua hoitovastuun siirtyessä. Arvioinnin perusteella kehittämistyön tavoitteet eivät täysin toteutuneet, mutta kehittämistyön aikaiset kokemukset olivat hyviä. Jatkossa, jotta jalkautumisen jatkumo saadaan varmistettua, ISBAR-raportointimenetelmän perehdyttäminen tulisi ottaa osaksi osaston perehdytysohjelmaa.
Kehittämistyön ajaksi koottiin työryhmä, joka koostui leikkaussalin (n=2) sekä teho- ja valvon-taosaston (n=3) sairaanhoitajista. Ensimmäisessä kokouksessa työryhmä tuotti prosessikuvauksen potilaan siirtotilanteesta. Työryhmän kokouksessa suunniteltiin yhdenmukainen toimintamalli potilaan siirtotilanteeseen, mitä tuki tutkittu tieto sekä hyväksyttiin ISBAR-raportointimenetelmän käyttö kehittämistyön välineenä. ISBAR-raportointimenetelmää perehdytettiin osastolla osastotunnein ja uutta toimintamallia nonstop-koulutuksin. ISBAR-raportointimenetelmä otettiin käyttöön intensiiviviikoin, jolloin hoitajat kirjasivat kahden viikon ajan potilaan raportin täydennettävään ISBAR-lomakkeeseen. Kehittämistyön tekijä havainnoi ISBAR-raportointimenetelmän ja uuden toimintamallin jalkautumista, jota työryhmän jäsenet täydensivät työryhmän toisessa kokouksessa, kun ISBAR-raportointimenetelmä ja uusi toimintamalli oli ollut käytössä kahdeksan viikon ajan.
Havaintojen perusteella hoitajilla oli enemmän positiivisia kokemuksia potilaiden raportoinnista ISBAR-raportointimenetelmän käyttöönoton jälkeen. Arvioinnin mukaan ISBAR-raportointimenetelmän jalkauttaminen on lyhentänyt ja selkeyttänyt raportointia. Kuitenkin ISBAR-raportointimenetelmän mukaan raportoiminen vaatii vielä osalle hoitajista täydennettävän ISBAR-kortin muistin tueksi. Hiljaisen raportin lupa koettiin selkeyttävän ohjeita ja parantavan potilaan tiedonkulkua hoitovastuun siirtyessä. Arvioinnin perusteella kehittämistyön tavoitteet eivät täysin toteutuneet, mutta kehittämistyön aikaiset kokemukset olivat hyviä. Jatkossa, jotta jalkautumisen jatkumo saadaan varmistettua, ISBAR-raportointimenetelmän perehdyttäminen tulisi ottaa osaksi osaston perehdytysohjelmaa.