Hahmosuunnittelun työnkuva Suomessa & tapaus korppikotka
Pispala, Nina (2012)
Pispala, Nina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060611784
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060611784
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoite oli esitellä hyvän hahmosuunnittelun tärkeimmät työvaiheet erityisesti 3d-suunnittelun näkökulmasta, valottaa hahmosuunnittelun työnkuvaa Suomessa, peilata näitä asioita opinnäytetyön toiminnalliseen osioon sekä kehittää tekijän ammatillista osaamista. Työharjoittelussa toteutettu korppikotka-hahmon suunnittelu ja 3d-mallintaminen oli osa Undo Oy:n Ghost Town -animaatiosarjan promootiotuotantoa.
Opinnäytetyössä käytettiin hyväksi hahmosuunnittelun ja animaation tekemisen oppaita sekä lukuisia muita lähteitä mm. internetissä. Oppien soveltaminen käytännössä vahvisti myös tietopohjaa ja aiheen ymmärrystä. Hahmosuunnittelun työnkuvaa Suomessa selvitettiin kirjallisten lähteiden, tilastojen, eri tahojen internet-sivustojen sekä tehtyjen haastattelujen ja kyselyn perusteella.
Opinnäytetyön toiminnallisen osuuden toteutus oli ammatillisesti hyvin opettavaista ja selkeytti tekijän ammatillisia kehittymistavoitteita. Hahmosuunnittelun työnkuvan selvityksessä kävi ilmi, että erikoistumista ja työtapoja leimaa Suomessa markkinoiden ja yritysten melko pieni koko. Erityisesti peliteollisuudessa valtioiden rajoilla kuitenkin on pienempi merkitys. Tyypillisesti alan ammattilaiset ovat moniosaajia. Työtavat ja hahmosuunnittelun prosessi vaihtelevat huomattavasti sen mukaan, minkälainen tuotanto on kyseessä, mutta myös yhdistäviä perustekijöitä hyvällä hahmosuunnittelulla on havaittavissa. Tarjolla olevasta lähdekirjallisuudesta ei saa realistista kuvaa työelämän todellisuudesta varsinkaan Suomen oloissa.
Opinnäytetyön lopullisia johtopäätöksiä on, että hyvä hahmosuunnittelu vaatii teorian peruspilareiden hallintaa, kykyä hahmottaa kokonaisuus ja tehdä yhteistyötä. Moniosaaminen on Suomen markkinoilla ja työelämässä tärkeää, mutta myös huippuun viety erikoistuminen on mahdollista. Hahmosuunnittelusta uraa toivovilla on syytä olla realistiset odotukset, monipuolista osaamista ja korkea motivaatio kehittää ammattitaitoaan. Heille toivon mukaan on apua tähän opinnäytetyöhön tutustumisesta. Hahmosuunnittelun työnkuvan, tulevaisuuden ja koulutuksen kehittämisen syvempi tutkimus hyödyttäisi varmasti alasta kiinnostuneita.
Opinnäytetyössä käytettiin hyväksi hahmosuunnittelun ja animaation tekemisen oppaita sekä lukuisia muita lähteitä mm. internetissä. Oppien soveltaminen käytännössä vahvisti myös tietopohjaa ja aiheen ymmärrystä. Hahmosuunnittelun työnkuvaa Suomessa selvitettiin kirjallisten lähteiden, tilastojen, eri tahojen internet-sivustojen sekä tehtyjen haastattelujen ja kyselyn perusteella.
Opinnäytetyön toiminnallisen osuuden toteutus oli ammatillisesti hyvin opettavaista ja selkeytti tekijän ammatillisia kehittymistavoitteita. Hahmosuunnittelun työnkuvan selvityksessä kävi ilmi, että erikoistumista ja työtapoja leimaa Suomessa markkinoiden ja yritysten melko pieni koko. Erityisesti peliteollisuudessa valtioiden rajoilla kuitenkin on pienempi merkitys. Tyypillisesti alan ammattilaiset ovat moniosaajia. Työtavat ja hahmosuunnittelun prosessi vaihtelevat huomattavasti sen mukaan, minkälainen tuotanto on kyseessä, mutta myös yhdistäviä perustekijöitä hyvällä hahmosuunnittelulla on havaittavissa. Tarjolla olevasta lähdekirjallisuudesta ei saa realistista kuvaa työelämän todellisuudesta varsinkaan Suomen oloissa.
Opinnäytetyön lopullisia johtopäätöksiä on, että hyvä hahmosuunnittelu vaatii teorian peruspilareiden hallintaa, kykyä hahmottaa kokonaisuus ja tehdä yhteistyötä. Moniosaaminen on Suomen markkinoilla ja työelämässä tärkeää, mutta myös huippuun viety erikoistuminen on mahdollista. Hahmosuunnittelusta uraa toivovilla on syytä olla realistiset odotukset, monipuolista osaamista ja korkea motivaatio kehittää ammattitaitoaan. Heille toivon mukaan on apua tähän opinnäytetyöhön tutustumisesta. Hahmosuunnittelun työnkuvan, tulevaisuuden ja koulutuksen kehittämisen syvempi tutkimus hyödyttäisi varmasti alasta kiinnostuneita.