Intarsiakoristeltu sekretääri : Materiaalitutkimus, konservointi ja restaurointi

Abstract

Tämän opinnäytetyön aiheena on intarsiakoristellun sekretäärin eli kirjoituslipaston kon-servointi ja restaurointi sekä materiaalitutkimus. Sekretääri on osa Joensuun taidemuseon kokoelmia ja sen on museolle lahjoittanut Onni Okkosen perikunta.

Sekretäärin ajoittaminen ja sen sijoittaminen oikeaan historialliseen kontekstiin oli vaikeaa, eikä lopullisia päätelmiä voitu tehdä kerättyjen tietojen pohjalta. Kaikki mahdolliset vaihtoehdot on kuitenkin esitelty tässä työssä mahdollisimman seikkaperäisesti. Ajoitusta vaikeuttivat sekretäärille tehdyt lukuisat korjaukset ja restauroinnit.

Materiaalitutkimuksia tehtiin sekä FTIR- että XFR-laitteilla ja UV-valossa. Tutkimusten kohteena olivat lakkapinnat, liimat, kankaan kuidut ja vanhat restauroinnit. Puulajit määriteltiin silmämääräisesti käyttäen vertailunäytteitä ja lähdekirjallisuutta.

Konservointi- ja restaurointitoimenpiteitä tehtiin kaikille pinnoille. Eniten vaikeuksia tuottivat vanhat sekretäärille tehdyt restauroinnit, joista eniten häiritsevät lakkakorjaukset olivat ajan saatossa ja valon vaikutuksesta muuttaneet väriään punaiseksi. Näiden korjausten punaiset pigmentit olivat osittain imeytyneet puuhun, mikä tuotti ongelmia näiden alueiden paikkauksessa ja etenkin retusoinnissa. Sekretääriin tehtiin myös lukuisia viilupaikkoja, viilun takaisinkiinnityksiä sekä lakkakorjailuja.

Sekretääri konservointiin siten, että se olisi mahdollisimman esittävä Joensuun taidemuseon näyttelyrekvisiittana.

The subject of this Thesis is material analysis, conservation and restoration of marquetry finished secretary or bureau. The secretary was part of Joensuu artmuseum´s collection and it had been contributed there by Onni Okkonen´s heir.

There were many implications of secretary about rococo style. In this thesis was not found a final conclusion about the facts of age and manufacturing country of this secretary. There werw only many guesses which were validated with source materials, literature and furniture specialists. The large amount of old restorations made this speculation about history even harder because it was not sure which materials are original and what was added later to secretary.

Material researches were done with FTIR- and XRF-devices. The object was also gone through with UV-light. The materials, that were investigated, were lacquer, wood, glues and old restorations. The wood surfaces were identified ocularly with source materials.

All the surfaces of the secretary were one way or another conservated or restorated. The major problems were with old lacquer restorations which were turned red and the pigments had colored also the wood surface. From some of these restorated areas the veneer had worn out. There was a lot of gluing loose veneer, making new replacements for already lost pieces of veneer.

The secretary is going to be a exhibition prop so the furniture was considered somehow from a different angle than normally in conservation. From this basis it was easier to choose lightly wider methods like taking of the most of the old restorations. The secretary is now looking more whole than with all the red spots all over it.