Novum Vetus Inventionem - kenttäjohtaminen ensihoidossa : kirjallisuuskatsaus

Abstract

Ensihoito ja sairaankuljetus on muuttunut viime vuosikymmeninä paljon. Se on yksi nopeimmin kehittyvistä osa-alueista terveydenhuollossa. Toukokuussa 2011 astui voimaan uusi Terveydenhuoltolaki, jossa on asetus ensihoitopalvelusta ja sen järjestämisestä. Ensihoitopalvelun järjestämisvelvollisuus siirtyi kunnilta sairaanhoitopiireille. Asetuksessa säädetään johtamisjärjestelmästä. Asetuksen mukaan sairaanhoitopiirillä on oltava ympäri vuorokauden toimivat ensihoitopalvelun kenttäjohtajat. Tähän asti Suomessa ei ole ollut selkeää yhtenäistä ohjeistusta, linjausta tai toimintatapaa ensihoitopalvelun tai -kenttäjohtamisen osalta, kunnat ovat suunnitelleet ja sopineet kuten ovat parhaaksi nähneet ja palvelun tarjoajat ovat jokainen kehittäneet oman näköisensä järjestelmän myötä on tullut tarve selvittää ensihoidossa tällä hetkellä toimivien kenttäjohtajien ja johtamisjärjestelmien olemusta, niin Suomessa kuin maailmal-lakin. Tässä työssä kuvataan kirjallisuuden avulla johtamisen eri osa-alueiden pääpiirteitä ja kartoitetaan olemassa olevia ensihoidon kenttäjohtojärjestelmiä, kenttäjohtamista toimintana ja kenttäjohtamisen hyötyjä ensihoidon työympäristössä sekä etsitään vastausta, millainen on toimiva ensihoidon kenttäjohto-organisaatio. Työn tarkoitus on selventää toimivan ensihoidon kenttäjohto-organisaation kuvaa sekä avata kenttäjohtajarooleja erilaisissa työympäristöissä ja -tehtävillä. Työssä käsitellään sekä kenttäjohtamista että ensihoitotoiminnan järjestämistä ja suunnittelua. Kenttäjohtamisen järjestämistapa on riippuvainen alueellisen ensihoitopalvelun organisoinnista, johon vaikuttavat maantieteelliset erikoisolosuhteet, infrastruktuuri, hälytys- ja toimintaohjeet. Muualla maailmassa kenttäjohtotoimintaan voivat vaikuttaa myös osavaltiokohtaiset ohjeistukset tai niiden puute. Kenttäjohtajan rooli ja toimenkuva ovat riip-puvaisia organisaatiosta, jossa kenttäjohtaja työskentelee.

Emergency medical and ambulance services have changed a lot in recent decades. It is one of the fastest developing areas of health care. In May 2011 the new health care law came into force, including a degree of the emergency care service and its organizing. The Responsibility of organizing emergency medical service was transferred from the munici-palities to the Hospital Districts. The management system is defined in the decree. Accord-ing to the decree the Hospital District must have emergency care service field managers who operate around the clock. Until now, Finland has not had clear uniform guidelines or procedures concerning emergency medical services, or field-management. The municipali-ties have planned the services independently and service providers have each developed their own unique system. These changes caused by the law have created the need for clarifying the situation related to the currently operating emergency care field supervisors and management systems, both in Finland and abroad. This work describes the by means of a literature review the main features of the different areas of management and the existing emergency care field command systems, field management activities and the benefits of field management in emergency care working environment. The aim was also to identify the features of a functional emergency care field management organization. In addition, the purpose was to clarify the role of emer-gency care field management organization and of the field supervisors in various environ-ments and tasks. This study is concerned with both field management and the arrangement and planning of emergency care. The Method of organization of the field management is dependent on the organization of the regional emergency care service, which is influenced by special geo-graphic conditions, infrastructure and alarm- and operating guidelines. In other countries, field command operations may also be affected by the state-specific guidelines or the lack of them. The Field superviosor's role and job description depends on the organization in which the field supervisor works.