Korintekoyritykseen johtaneet hyökkäyspelitilanteet naisten koripallon SM-sarjan pudotuspeleissä keväällä 2011
Nevalainen, Teija; Valkonen, Olli (2012)
Nevalainen, Teija
Valkonen, Olli
Rovaniemen ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012062612973
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012062612973
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tutkia naisten koripallon SM-sarjan kevään 2011 pudotuspeliotteluiden korintekoyritykseen johtaneita hyökkäyspelitilanteita, niiden onnistumisprosenttia sekä vaikutusta ottelun voittoon. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kaikki naisten SM-sarjan kauden 2010-2011 pudotusotteluihin selvinneet joukkueet (n=6), tämän vuoksi katsomiemme pelien kokonaismäärä oli 17. Otteluiden tiedot kerättiin kesällä 2011 videotallenteista Koripalloliiton internetpohjaiselta videotallennesivustolta. Saatu data syötettiin Microsoft Excel -ohjelmaan ja PASW Statistics 18 -ohjelmaan, joita käytimme apuna tulosten analysoinnissa.
Hyökkäyspelitilanteet jaettiin kirjallisuuden ja muiden tutkimusten pohjalta kuuteen muuttujaan: 1 vastaan 1 ajo, 1 vastaan 1 heitto, leikkaus, screeni, nopea hyökkäys ja levypallo. Suoritukset merkattiin tähän tutkimukseen suunnitellulle lomakkeelle joko onnistuneeksi (1) tai epäonnistuneeksi (2). Hyökkäyspelitilanteiden yleisyys ja onnistumisprosentit saatiin suoraan kunkin hyökkäyspelitilanteen onnistuneiden ja epäonnistuneiden suoritusten pohjalta. Tavoitteenamme oli myös tutkia tietyn hyökkäyspelitilanteen vaikutus ottelun voittoon.
Katsotuista otteluista saadut tiedot hyökkäyspelitilanteiden määristä saatiin taulukkomuotoon Microsoft Excel -ohjelman avulla, jolla saatiin myös muodostettua onnistumisprosentit kullekin hyökkäyspelitilanteelle. Tutkimustulosten mukaan käytetyin hyökkäyspelitilanne oli 1 vastaan 1 heitto, jota käytettiin yhteensä 862 kertaa onnistumisprosentin ollessa 34,8. Paras onnistumisprosentti sen sijaan oli nopealla hyökkäyksellä, 65,9 %, mutta sen toistomäärät (yhteensä 279) olivat merkittävästi alhaisemmat kuin 1 vastaan 1 heitolla. Yhteensä korintekoon johtaneita hyökkäyspelitilanteita oli 2444, joista onnistuneita tilanteita oli 1110 kappaletta.
Voitettujen ja hävittyjen pelien hyökkäyspelitilanteiden määrien ja onnistumisprosenttien vertailu toisiinsa osoitti sen, että voitetuissa peleissä määrät ja onnistumisprosentit olivat suuremmat kuin hävityissä peleissä. Yksittäisen korintekoon johtaneen hyökkäyspelitilanteen yhteyttä ottelun voittoon katsoimme korrelaatiokertoimen avulla, mutta tilastollisesti merkitseviä tuloksia emme kuitenkaan saaneet. Saamamme tulokset ovat kuitenkin suuntaa antavia ja niitä voidaan käyttää harkinnanvaraisesti.
Hyökkäyspelitilanteet jaettiin kirjallisuuden ja muiden tutkimusten pohjalta kuuteen muuttujaan: 1 vastaan 1 ajo, 1 vastaan 1 heitto, leikkaus, screeni, nopea hyökkäys ja levypallo. Suoritukset merkattiin tähän tutkimukseen suunnitellulle lomakkeelle joko onnistuneeksi (1) tai epäonnistuneeksi (2). Hyökkäyspelitilanteiden yleisyys ja onnistumisprosentit saatiin suoraan kunkin hyökkäyspelitilanteen onnistuneiden ja epäonnistuneiden suoritusten pohjalta. Tavoitteenamme oli myös tutkia tietyn hyökkäyspelitilanteen vaikutus ottelun voittoon.
Katsotuista otteluista saadut tiedot hyökkäyspelitilanteiden määristä saatiin taulukkomuotoon Microsoft Excel -ohjelman avulla, jolla saatiin myös muodostettua onnistumisprosentit kullekin hyökkäyspelitilanteelle. Tutkimustulosten mukaan käytetyin hyökkäyspelitilanne oli 1 vastaan 1 heitto, jota käytettiin yhteensä 862 kertaa onnistumisprosentin ollessa 34,8. Paras onnistumisprosentti sen sijaan oli nopealla hyökkäyksellä, 65,9 %, mutta sen toistomäärät (yhteensä 279) olivat merkittävästi alhaisemmat kuin 1 vastaan 1 heitolla. Yhteensä korintekoon johtaneita hyökkäyspelitilanteita oli 2444, joista onnistuneita tilanteita oli 1110 kappaletta.
Voitettujen ja hävittyjen pelien hyökkäyspelitilanteiden määrien ja onnistumisprosenttien vertailu toisiinsa osoitti sen, että voitetuissa peleissä määrät ja onnistumisprosentit olivat suuremmat kuin hävityissä peleissä. Yksittäisen korintekoon johtaneen hyökkäyspelitilanteen yhteyttä ottelun voittoon katsoimme korrelaatiokertoimen avulla, mutta tilastollisesti merkitseviä tuloksia emme kuitenkaan saaneet. Saamamme tulokset ovat kuitenkin suuntaa antavia ja niitä voidaan käyttää harkinnanvaraisesti.