Rovaniemen kaupungin terveydenhoitajien kokemuksia työhyvinvoinnista

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla Rovaniemen kaupungin terveydenhoitajien kokemuksia työhyvinvoinnista työhyvinvoinnin portaat mallin avulla. Tavoitteena oli, että tuloksia voidaan hyödyntää terveydenhoitajien työhyvinvoinnin edistämisessä.

Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelemalla kahdeksaa Rovaniemen kaupungin terveydenhoitajaa kahdessa eri ryhmässä. Tutkimus oli laadulli-nen ja haastattelujen analysoinnissa käytettiin sisällön analyysia etukäteen valittujen teemojen pohjalta.

Tutkimustulosten mukaan terveydenhoitajat olivat sitä mieltä, että heillä oli sopivasti töitä. Erilaisten poissaolojen vuoksi työt kuitenkin kasaantuivat ja työtä oli liikaa, koska sijaisia ei saatu riittävästi. Työskentelytilat koettiin pää-sääntöisesti hyviksi, mutta osalla oli kokemusta huonosta ilmanvaihdosta sekä ahtaista tiloista. Työterveyshuoltoon oltiin yleisesti tyytyväisiä, mutta osa koki, että ei saanut sieltä apua ongelmiin.

Tutkimukseen osallistuneet terveydenhoitajat olivat sitä mieltä, että työyhtei-sö on tiivis ja turvallinen. Esimiehen roolia ja yhteisiä kokouksia pidettiin tärkeänä työhyvinvointia lisäävänä tekijänä. Kaikki terveydenhoitajat kokivat itsearvostusta ja useimmat kokivat myös sosiaalista arvostusta. Työstä saa-tiin työniloa, vaikka palkkauksessa työn arvostus heidän mielestään ei näy. Lisäksi tutkimuksessa tuli esille, että terveydenhoitajan työ pidettiin mielek-käänä ja sitä voi tehdä luovasti ja käyttää omaa persoonaansa hyväksi. Oman työn kehittäminen oli myös tärkeää.

Avainsanat: Terveydenhoitajan työ, työhyvinvointi, työhyvinvoinnin portaat

The aim of this study was to describe the practical experiences of occupa-tional well-being as experienced by public health nurses working for the City of Rovaniemi with the help of the stairs of well-being at work model. The goal of the study was to be able to utilise the results in the further development of nurses’ occupational well-being.

The research data was collected by conducting thematic interviews among eight Rovaniemi public health nurses. The informants were divided in two groups. This is a qualitative study and the content analysis was based on predetermined themes which were applied when analysing the interview data.

According to the results, the nurses felt that their workload was adequate. However, due to various leaves and absences, the workload was uneven and the work piled up resulting in too much work from time to time. This was because the substitute employees were too few. The working conditions were generally considered good, but some informants had experiences of poor ventilation and inadequate space. There was a general contentment with occupational health care, yet some of the informants felt they were unable to get help for their problems.

All the nurses who participated in the study agreed that their work community was close and safe. The supervisor’s role and the collective meetings were seen as a key factor in fostering occupational well-being. All the nurses had high self-esteem, and most experienced social respect as well. The work gave them pleasure, although they did not feel that appreciation towards their work was reflected in their salaries. In addition, the study revealed that nursing work was regarded as meaningful. Nursing was seen as a profession where employees can utilise their creativity and their own personalities. Developing individual working methods was also seen as essential.

Keywords: occupational well-being, nursing work, the stairs of well-being at work model