Idols-tuomareista mentoreiksi : Pop- ja jazzlaulun arvioinnin kehittäminen

Abstract

Tämän opinnäytetyön taustalla ovat pop- ja jazzlaulunopiskelijana ja -opettajana saamani kokemukset arvioinnin haasteista ja puutteista. Suomessa pop- ja jazzlaulun arviointi tapahtuu edelleen oppilaitos- ja opettajakohtaisesti, mikä asettaa opiskelijat epätasa-arvoiseen asemaan ja aiheuttaa sen, että opiskelijat eivät valmistuessaan välttämättä tiedä todellista tasoaan. Työni tavoitteena on selvittää tarkemmin pop- ja jazzlaulun arvioinnin tilannetta eri musiikkioppilaitoksissa ja arvioinnin kehittämismahdollisuuksia niin ruohonjuuritasolla kuin valtakunnallisestikin sekä antaa konkreettisia ohjeita arvioinnin toteuttamiseen.

Pohjustan kehitysehdotuksiani määrittelemällä arviointia sen kohteiden, tehtävien, ajoituksen ja menetelmien mukaan. Tarkastelen, miten vallalla olevat oppimisnäkemykset ovat aiheuttaneet muutoksen arvostelusta arviointiin, ja miten tämä on vaikuttanut musiikkipedagogiikkaan. Määrittelen, minkälaista hyvän arvioinnin tulisi olla, ja minkälaista arviointi voi olla pahimmillaan. Arvioinnin nykyistä tilaa tutkin selvittämällä, miten arviointi on otettu huomioon eri musiikkioppilaitosten opetussuunnitelmissa sekä analysoimalla neljältä pop- ja jazzlaulunopettajalta keräämääni haastatteluaineistoa. Olen esittänyt haastateltaville kysymyksiä pop- ja jazzlaulun arviointiperusteista heidän työpaikoillaan sekä siitä, miten arviointia heidän mielestään pitäisi kehittää.

Työni tuloksena totean, että pop- ja jazzlaulun arvioinnin suurin kehittämiskohde tulisi olla valtakunnallisesti yhtenäisemmät kirjalliset arviointikriteerit. Vaikka musiikki onkin kuulijan henkilökohtainen kokemus, pitäisi laulun arvioinnissa olla käytössä muitakin perusteita kuin arvioijan subjektiivinen tuntemus. Työni loppuun olen koonnut muistilistan pop- ja jazzlaulun arvioijalle.

This thesis arises from the challenges and shortcomings of evaluation I have experienced as a student and a teacher of pop and jazz singing. Due to a lack of common evaluation criteria students are being put in an uneven situation. They will also often have an incomplete knowledge of their own skills and competence when graduating. This work aims to examine how pop and jazz singing is evaluated in Finnish music schools, to investigate how the evaluation methods could be improved, and to instruct how the evaluation should be carried out.

To provide a theoretical background, evaluation was defined by its targets, tasks, timing and methods. It is examined how the prevailing views of learning have caused a transition from grading to evaluating, and what kind of effect this has had on music pedagogy. It was aimed to find out what good evaluation is and what it can be at its worst. The current state of evaluation is studied by examining how evaluation has been taken into account in the curricula of different educational institutions. Furthermore, the interviews I conducted with four different vocal coaches are analyzed.

The conclusion of this work is that it would be crucial to develop common evaluation criteria for Finnish teachers in pop and jazz singing. Although music is always personally experienced, the evaluation of singing should be based on something more than a subjective feeling. At the end of the work it has been drawn up a list of things a vocal coach should take into consideration when evaluating a student.