Ergonomisen työvuorosuunnittelun vaikutus työhyvinvointiin : Pohjois-karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä

Abstract

Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten ergonominen työvuorosuunnittelu vaikuttaa hoitohenkilöstön työhyvinvointiin työssä jaksamisen ja työtyytyväisyyden näkökulmasta. Tavoitteena oli kerätä tietoa työvuorosuunnittelumallin työhyvinvointivaikutuksista sekä mallin toimivuudesta Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä

Tutkimuksen kohderyhmänä oli PKSSK:n hoitajia (n=76), joille suunniteltiin työvuoroja ergonomisten työvuorosuunnitteluperiaatteiden mukaan kuuden kuukauden ajan. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselyllä, jonka pohjana käytettiin työterveyslaitoksen työhyvinvointikyselyä. Kyselyssä mitattiin vaikutuksia työtyytyväisyyteen ja työssä jaksamiseen. Lisäksi kyselyssä kerättiin kokemuksia ergonomisesta työvuorosuunnittelusta yleensä.

Ergonominen työvuorosuunnittelu paransi merkitsevästi hoitajien työssä jaksamista ja työtyytyväisyyttä. Ergonominen työvuorosuunnittelu paransi hoitajien unta ja vireyttä sekä työssä että vapaa-ajalla. Lisäksi se paransi koettua terveyttä ja helpotti sosiaalista elämää vapaa-ajalla. Ergonominen työvuorosuunnittelu koettiin pääosin positiivisena asiana ja suurin osa vastaajista halusi jatkaa sen käyttöä. Riittävien lepo- ja palautumisaikojen toteutuminen oli tutkimuksen mukaan keskeinen ergonomisen työvuorosuunnittelun hyöty. Haittoina pidettiin vapaa-ajan pituuden vähenemistä ja hoidon jatkuvuuden heikkenemistä. Tulosten perusteella voidaan todeta, että ergonominen työvuorosuunnittelu on suositeltava malli hoitotyöhön ja se parantaa työntekijöiden kokonaishyvinvointia.

The purpose of this study was to discover how ergonomic shift planning affects the well-being of the nursing staff from the points of view of activeness on duty and job-satisfaction. The aim was to collect information on the well-being effects of the shift planning model and the functionality of the model in the North Karelia nursing and social service federation of municipalities (PKSSK).

The target group of the study consisted of PKSSK nursing staff (n=76) whose shifts were planned according to ergonomic shift planning principles for six months. The data of this study was gathered with a questionnaire based on the institute of occupational health’s survey for the well-being of staff. The survey for this study measured the effects of job-satisfaction and activeness on duty. The survey also gathered experiences from ergonomic shift planning in general.

Ergonomic shift planning improved job-satisfaction and activeness of the nursing staff remarkably. Ergonomic shift planning improved sleep and activeness of the nursing staff both on duty and in spare time. In addition to this, it improved the experienced personal health and eased the social life during spare time. Ergonomic shift planning was mainly experienced a positive matter and the majority of the respondents wanted continue using it. According to this study, the realisation of sufficient breaks for rest and recovery was the most central benefit of ergonomic shift planning. The experienced disadvantages were declining of spare time and the weakening of the nursing continuance. Based on these results it can be said that ergonomic shift planning is a suitable model for nursing and it improves the overall well-being of the staff