Työhyvinvoinnin johtamisen kehittäminen : Case: Oulun seudun koulutuskuntayhtymä
Rancken, Ritva (2012)
Rancken, Ritva
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012083113328
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012083113328
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Oulun seudun koulutuskuntayhtymä Osekk. Tämän kehittämistehtävän tavoitteena oli työhyvinvoinnin johtamisen kehittäminen. Tutkimuskysymykseksi näin ollen muodostui: miten työhyvinvoinnin johtamista tulee Osekkissa kehittää? Tässä laadullisessa kehittämistehtävässä käytettiin tapaustutkimuksen tavoin useita eri tiedonkeruumenetelmiä, muun muassa Osekkin erilaisten kirjallisten aineistojen analysointia, havainnointia, haastatteluja sekä muita tapaamisia ja keskusteluja alan asiantuntijoiden kanssa. Aineistoa kerättiin myös osallistumalla eri työryhmien kokouksiin ja palavereihin. Tehtävässä hyödynnettiin Excenta Oy:n kehittämää työhyvinvoinnin johtamisen mallia. Malli koostui neljästä hyvinvoinnin mahdollistajasta, jotka ovat johtajuus, strategiset toimintatavat, esimiestyön ja HR:n toiminnot ja resurssit sekä muut hyvinvoinnin tukitoiminnot. Tämän kehittämistehtävän tietoperusta pohjautui lähinnä kotimaiseen alan kirjallisuuteen ja tutkimustietoon sekä bencmarkingissa hankittuun vertailutietoon.
Keskeisimpiä kehittämiskohteita Osekkin työhyvinvoinnin johtamisen kehittämisessä olivat strategisen hyvinvoinnin johtamista kuvaavan viitekehyksen määrittäminen sekä työhyvinvoinnin johtamista ohjaavan työhyvinvointisuunnitelman laatiminen ja toimintojen kuvantaminen. Konkreettisia kehitysehdotuksia työhyvinvoinnin johtamisen eri toimintojen osalta olivat myös esimiestyön osaamisen määrittäminen, kehittäminen ja tukeminen, HR:n roolin vahvistaminen, työterveyshuollon roolin määrittäminen sekä työhyvinvointia tukevien toimintamallien ja -järjestelmien kehittäminen. Yksi konkreettinen kehittämiskohde oli työolobarometrikyselyprosessin mallintaminen, josta tässä kehittämistehtävässä esitetään oma luonnos.
Osekkin johto vastaa strategisesta työhyvinvoinnista. Työhyvinvointitoimintojen kehittämistyötä varten Osekkiin tulisi perustaa työhyvinvoinnin työryhmä, johon otetaan mukaan työhyvinvointityön eri toimijat. Näitä toimijoita ovat muun muassa johto, linjajohto, henkilöstöhallinto, työsuojelu, henkilöstö ja työterveyshuolto. Näin varmistetaan, että Osekkiin saadaan luotua yhteinen ymmärrys ja näkemys organisaation yhtenäisestä työhyvinvointityöstä. Yksittäinen toimija ei haastavaa työhyvinvointityötä kykene suuressa organisaatiossa yksin kehittämään. Siksi Osekk -tasoisen työhyvinvointityöryhmän perustaminen on tarpeen.
Keskeisimpiä kehittämiskohteita Osekkin työhyvinvoinnin johtamisen kehittämisessä olivat strategisen hyvinvoinnin johtamista kuvaavan viitekehyksen määrittäminen sekä työhyvinvoinnin johtamista ohjaavan työhyvinvointisuunnitelman laatiminen ja toimintojen kuvantaminen. Konkreettisia kehitysehdotuksia työhyvinvoinnin johtamisen eri toimintojen osalta olivat myös esimiestyön osaamisen määrittäminen, kehittäminen ja tukeminen, HR:n roolin vahvistaminen, työterveyshuollon roolin määrittäminen sekä työhyvinvointia tukevien toimintamallien ja -järjestelmien kehittäminen. Yksi konkreettinen kehittämiskohde oli työolobarometrikyselyprosessin mallintaminen, josta tässä kehittämistehtävässä esitetään oma luonnos.
Osekkin johto vastaa strategisesta työhyvinvoinnista. Työhyvinvointitoimintojen kehittämistyötä varten Osekkiin tulisi perustaa työhyvinvoinnin työryhmä, johon otetaan mukaan työhyvinvointityön eri toimijat. Näitä toimijoita ovat muun muassa johto, linjajohto, henkilöstöhallinto, työsuojelu, henkilöstö ja työterveyshuolto. Näin varmistetaan, että Osekkiin saadaan luotua yhteinen ymmärrys ja näkemys organisaation yhtenäisestä työhyvinvointityöstä. Yksittäinen toimija ei haastavaa työhyvinvointityötä kykene suuressa organisaatiossa yksin kehittämään. Siksi Osekk -tasoisen työhyvinvointityöryhmän perustaminen on tarpeen.