Väkivallan kohtaaminen hoitotyössä

Abstract

Tutkimuksemme tavoitteena oli kartoittaa Lapin keskussairaalan päivystyspoliklinikan hoitohenkilökunnan ja Rovaniemen kaupungin koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajien valmiuksia kohdata väkivaltatilanteita työssään. Tavoitteena oli myös kartoittaa työturvallisuutta koskevien tekijöiden toteutumista väkivaltatilanteissa. Työmme tarkoituksena oli tuottaa tutkimustulosten pohjalta tietoa työnantajille, jotta he voisivat kehittää työntekijöiden työturvallisuutta ja väkivaltatilanteiden hallintakykyä. Tutkimusongelmissamme selvitimme (1) millaisia väkivallan muotoja työyhteisöissä esiintyi sekä (2) miten toteutuivat työpaikkakohtaisiin toimintaohjeisiin tutustuminen ja (3) hoitohenkilökunnan osallistuminen lisäkoulutuksiin. Lisäksi selvitimme (4) millä tavoin tuvallisuusjärjestelmät vastasivat henkilökunnan tarpeisiin ja (5) millä tavoin toteutui hoitohenkilökunnan väkivaltatilanteiden jälkeinen henkinen käsittely.

Toteutimme tutkimuksen kvantitatiivisena tutkimuksena. Lähetimme tutki-muksen kohderyhmiin kuuluville sähköpostitse heidän esimiestensä kautta Webropol-kyselyn. Kohderyhmään kuului 62 henkilöä, joista 28 vastasi, joten vastausprosentti oli 45 % ja katoprosentti 55 %. Saamamme aineiston analysoimme SPSS-ohjelmalla.

Työyhteisöjen muutostarpeet painottuivat työpaikkakohtaisten toimintaohjei-den ajantasaistamiseen, väkivaltatilanteiden kohtaamisen hallintaan tähtää-viin koulutustarpeisiin, turvallisuusjärjestelmien päivittämiseen sekä siihen, millaiset ovat potilaan ja hoitohenkilökunnan lailliset oikeudet väkivaltatilan-teissa. Väkivaltatilanteiden jälkeinen henkinen käsittely toteutuu tilannekoh-taisesti, mutta se koettiin usein riittämättömäksi ja joskus jälkikäsittely ei to-teutunut lainkaan. Työturvallisuuden edistämiseksi työntekijät toivoivat lisätietoa ja koulutusta väkivaltaan liittyvistä aiheista.

Johtopäätöksenä toteamme, ettei hoitohenkilökunnan kokema tämän hetken valmius väkivaltatilanteiden kohtaamiseen vastaa täysin heidän toivomaansa tilannetta. Työnantajien tulisi kehittää hoitohenkilökunnan valmiuksia väkivaltatilanteiden kohtaamisessa ja pyrkiä vähentämään väkivaltatilanteiden syntymistä.

The aim of our study was to survey the preparedness of health care staff to meet violence at work in the Lapland Central Hospital and in Rovaniemi school- and student health care. The aim was also to survey how things connected to occupational safety actualize in violent situations. The meaning of the study was in the basis of the results to produce information for employers, so they could develop employees’ work safety and control in violent situations. In our research problems we studied (1) what kind of forms of violence appeared in the work places, (2) how nursing staff got acquainted with work instructions and (3) how the participation of the nursing staff had actualized. In addition, we researched (4) how security systems answered the needs of the nursing staff and (5) in which ways the mental post-processing after violent situations actualized in the nursing staff.

We implemented the study with a quantitative research method. We e-mailed a Webropol -inquiry to the people belonging to our target group via their superiors. Out of 62 people belonging to our target group 28 answered, so the response rate was 45 % and the erasure rate 55 %. The replies that arrived were analyzed with the SPSS-program.

The needs of alteration in the work communities emphasized updating the operational directives in the work community, education aiming to encounter and control violent situations, update security systems and information about patients’ and nurses’ legal rights in violent situations. Mental post-incident processing occurred in certain situations, but it was usually experienced inadequate and sometimes wasn't available at all. To enhance safety at work employees hoped to have more information and education on subjects dealing with violence.

As a conclusion, the present preparedness of the nursing staff to meet vio-lent situations doesn’t fully match the preparedness they hoped they would have. Employers should improve the preparedness of the nursing staff to encounter violent situations and to try to decrease the rate of their occurrence.