Synnynnäisesti sydänsairaan lapsen vanhempien ohjaus kotiutusvaiheessa
Serpola, Suvi-Lotta; Solmula, Matilda (2012)
Serpola, Suvi-Lotta
Solmula, Matilda
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012092013758
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012092013758
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvata synnynnäisesti sydänsairaan lapsen vanhempien kokemuksia saamastaan ohjauksesta kotiutusvaiheessa. Opinnäytetyömme tavoitteena oli, että hoitohenkilökunta pystyisi entistä paremmin ottamaan huomioon lapsen vanhempien tarpeet ja siten kehittämään hoitotyön laatua. Työmme voi myös antaa mahdollisesti parantamisehdotuksia hoitohenkilökunnalle sydänsairaiden lasten vanhempien ohjauksesta kotiutusvaiheessa. Opinnäytetyömme oli osa Näyttöön perustuvaa hoitotyön projektia.
Työn teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään ohjauksen sisältöalueita, keskittyen van-hempien kotiutumisvaiheen ohjauksen tarpeeseen. Menetelmänä opinnäytetyössämme käytimme laadullista sisällönanalyysiä. Opinnäytetyömme aineisto muodostui hoitotyön oppikirjoista, tutkimuksista sekä teemahaastatteluista saaduista aineistosta. Opinnäytetyön tutkimusaineisto kerättiin helmi- ja maaliskuussa 2012 ja haastatteluun osallistui seitsemän synnynnäisesti sydänsairaan lapsen vanhempaa. Opinnäytetyössämme haimme vastausta kysymykseen: Mitkä ovat sydänsairaan lapsen vanhempien kokemukset saamastaan ohjauksesta sairaalassa kotiutumisvaiheessa?
Saatu haastatteluaineisto analysoitiin käyttäen aineistopohjaista sisällönanalyysiä. Opinnäytetyömme keskeisimmät tulokset olivat, että vanhemmat kokivat saaneensa ohjausta sairaalassa ollessaan, mutta varsinainen kotiutusohjaus ei heidän mukaan toteutunut. Vanhemmat olivat tulosten mukaan tyytyväisiä sekä tyytymättömiä saamaansa kotiutusohjaukseen. Opinnäytetyömme aineiston tulosten perusteella vanhemmilla oli suuri tuen ja tiedon tarve, joka ei heidän mukaan täyttynyt kotiutusohjauksessa. Kehittämishaasteiksi muodostui vanhempien henkisen tuen tarpeen huomioiminen, kotiutusvaiheen ohjauksen kehittäminen, hoitohenkilökunnan kouluttaminen sekä näyttöön perustuvan tiedon saaminen kotiutusvaiheen ohjauksesta.
Työn teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään ohjauksen sisältöalueita, keskittyen van-hempien kotiutumisvaiheen ohjauksen tarpeeseen. Menetelmänä opinnäytetyössämme käytimme laadullista sisällönanalyysiä. Opinnäytetyömme aineisto muodostui hoitotyön oppikirjoista, tutkimuksista sekä teemahaastatteluista saaduista aineistosta. Opinnäytetyön tutkimusaineisto kerättiin helmi- ja maaliskuussa 2012 ja haastatteluun osallistui seitsemän synnynnäisesti sydänsairaan lapsen vanhempaa. Opinnäytetyössämme haimme vastausta kysymykseen: Mitkä ovat sydänsairaan lapsen vanhempien kokemukset saamastaan ohjauksesta sairaalassa kotiutumisvaiheessa?
Saatu haastatteluaineisto analysoitiin käyttäen aineistopohjaista sisällönanalyysiä. Opinnäytetyömme keskeisimmät tulokset olivat, että vanhemmat kokivat saaneensa ohjausta sairaalassa ollessaan, mutta varsinainen kotiutusohjaus ei heidän mukaan toteutunut. Vanhemmat olivat tulosten mukaan tyytyväisiä sekä tyytymättömiä saamaansa kotiutusohjaukseen. Opinnäytetyömme aineiston tulosten perusteella vanhemmilla oli suuri tuen ja tiedon tarve, joka ei heidän mukaan täyttynyt kotiutusohjauksessa. Kehittämishaasteiksi muodostui vanhempien henkisen tuen tarpeen huomioiminen, kotiutusvaiheen ohjauksen kehittäminen, hoitohenkilökunnan kouluttaminen sekä näyttöön perustuvan tiedon saaminen kotiutusvaiheen ohjauksesta.