Lihavuuskirurgisen potilaan ohjaustarpeet : kuvaus haastatteluista ennen ja jälkeen leikkauksen
Tuomiluoma, Petteri; Tuomioksa, Aki (2012)
Tuomiluoma, Petteri
Tuomioksa, Aki
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012091313632
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012091313632
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitetään lihavuuskirurgisten potilaiden ohjauksen ja tuen tarpeita ja leikkauksen vaikutusta leikattujen potilaiden elämänlaatuun ennen ja jälkeen leikkauksen. Työ on osa ammattikorkeakoulu Metropolian ja Peijaksen sairaalan yhteistyöhanketta. Hankkeen tarkoituksena on kehittää neuvontamalli potilaille ja heidän läheisilleen sekä hoitohenkilökunnalle.
Opinnäytetyössä käytetty aineisto kerättiin Peijaksen sairaalan lihavuuskirurgiseen leikkaukseen meneviltä potilailta sekä leikkauksen jälkeen kotiutuneilta potilailta. Haastattelut (n=37) tehtiin valituille puhelimitse aikavälillä helmi–toukokuu 2011 valmiille haastattelulomakkeille. Haastattelijat olivat hoitotyön ja terveystieteen opettajia. Opinnäytetyön tehtävänä oli analysoida leikkausta edeltävät (n=17) ja leikkauksen jälkeiset (n=20) määrälliset kysymykset PASW Advanced Statistics 18 -ohjelmaa hyväksi käyttäen. Lisäksi tehtävänä oli analysoida sisällönanalyysin avulla haastatteluista viisi ennen leikkausta ja 10 leikkauksen jälkeen tehtyä haastattelua.
Tulokset osoittavat, että ohjauksen ja tuen tarve on huomattava lihavuuskirurgisessa hoitotyössä. Selkeästi eniten tarve näkyy syömiseen ja juomiseen liittyvissä asioissa, joka luonnollisesti on suuri elämäntapaan liittyvä muutos leikatuille. Tukiverkosto oli hyvin tärkeä lihavuuskirurgisen prosessin läpikäyvillä potilailla. Monet vastanneet olivat tyytyväisiä saamaansa tukeen. Varsinkin vastanneet, joilla oli vahvat perhesiteet, ystäväsuhteet tai vertaistuki sanoivat, että läheisten tuki oli korvaamaton voimavara jaksamisessa ja uuteen elämäntapaan oppimisessa.
Lihavuuskirurgista hoitotyötä on Suomessa tutkittu niukasti, joten näyttöä vahvistavaa tutkimusta on lisättävä. Lihavuuskirurgisen potilaan ohjaus ja tukeminen on haastavaa
monisyisten ja hyvin yksilöllisten tarpeitten takia. Tulevaisuudessa lihavuuskirurgisten toimenpiteiden määrän lisääntyessä ja resurssien oltaessa rajalliset hoitotyöhön
muodostuvat paineet kasvavat, minkä takia jatkotutkimus on tarpeellista.
Opinnäytetyössä käytetty aineisto kerättiin Peijaksen sairaalan lihavuuskirurgiseen leikkaukseen meneviltä potilailta sekä leikkauksen jälkeen kotiutuneilta potilailta. Haastattelut (n=37) tehtiin valituille puhelimitse aikavälillä helmi–toukokuu 2011 valmiille haastattelulomakkeille. Haastattelijat olivat hoitotyön ja terveystieteen opettajia. Opinnäytetyön tehtävänä oli analysoida leikkausta edeltävät (n=17) ja leikkauksen jälkeiset (n=20) määrälliset kysymykset PASW Advanced Statistics 18 -ohjelmaa hyväksi käyttäen. Lisäksi tehtävänä oli analysoida sisällönanalyysin avulla haastatteluista viisi ennen leikkausta ja 10 leikkauksen jälkeen tehtyä haastattelua.
Tulokset osoittavat, että ohjauksen ja tuen tarve on huomattava lihavuuskirurgisessa hoitotyössä. Selkeästi eniten tarve näkyy syömiseen ja juomiseen liittyvissä asioissa, joka luonnollisesti on suuri elämäntapaan liittyvä muutos leikatuille. Tukiverkosto oli hyvin tärkeä lihavuuskirurgisen prosessin läpikäyvillä potilailla. Monet vastanneet olivat tyytyväisiä saamaansa tukeen. Varsinkin vastanneet, joilla oli vahvat perhesiteet, ystäväsuhteet tai vertaistuki sanoivat, että läheisten tuki oli korvaamaton voimavara jaksamisessa ja uuteen elämäntapaan oppimisessa.
Lihavuuskirurgista hoitotyötä on Suomessa tutkittu niukasti, joten näyttöä vahvistavaa tutkimusta on lisättävä. Lihavuuskirurgisen potilaan ohjaus ja tukeminen on haastavaa
monisyisten ja hyvin yksilöllisten tarpeitten takia. Tulevaisuudessa lihavuuskirurgisten toimenpiteiden määrän lisääntyessä ja resurssien oltaessa rajalliset hoitotyöhön
muodostuvat paineet kasvavat, minkä takia jatkotutkimus on tarpeellista.