Elintarvike-entsyymien säilyvyysseuranta EFSA-rekisteröintiä varten
Villikka, Anni (2012)
Villikka, Anni
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012101014331
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012101014331
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on elintarvike-entsyymituotteiden säilyvyys. Entsyymituotteet valmistetaan mikrobien tuottamista entsyymeistä. Seurannassa mukana olevia mikrobikantoja oli yhteensä 17, joista seurattavia tuote-eriä kertyi yhteensä 58. Tuotteiden säilyvyyttä seurataan määrittämällä entsyymin aktiivisuus noin kolmen kuukauden välein, kahden vuoden ajan. Euroopan elintarviketurvallisuus viranomainen eli EFSA (European Food Safety Authority) rekisteröi elintarvike-entsyymit takaamaan niiden laadun ja turvallisuuden elintarviketeollisuuden käytössä. Säilyvyystiedot kerätään EFSA- rekisteröintiä ja toimeksiantajan omaa tuoteseurantaa varten.
Entsyymin aktiivisuuden muuttumista tulkittiin pääasiassa aiemmasta seuranta-aineistosta. Opinnäytetyön aikaisesta seurannasta tulkittiin kahden eri määritysmenetelmän antamia tuloksia yhden tuotteen kohdalla.
Tuloksia havainnollistettiin entsyymin aktiivisuutena ajan funktiona ja tulkittiin käyttämällä lineaarista regressioanalyysiä. Havaittiin, että tuotteet säilyvät niille ilmoitetun ajan, mutta aktiivisuudessa esiintyi muutoksia seurannan aikana. Regressioanalyysillä selvitettiin, johtuivatko nämä muutokset entsyymin aktiivisuuden todellisesta muutoksesta säilytyksen aikana vai määritysmenetelmien luontaisesta hajonnasta. Aiemmin seuratuista tuotteista toisessa aktiivisuuden muutos oli määritysmenetelmän hajonnasta johtuvaa ja toisessa sitä voitiin selittää ajan kulumisella. Koska opinnäytetyön aikana mittatuloksia ei ehtinyt kertyä riittävästi, niistä ei ollut mahdollista tehdä luotettavia johtopäätöksiä. Toisen opinnäytetyön aikaisen määritysmenetelmän kautta kuitenkin päästiin käsittelemään aktiivisuuden nousua kuvaavaa muutosta.
Työ antoi näkemyksiä määritysmenetelmien hajonnasta. Jatkossa voidaan ajatella määritysmenetelmien automatisoinnin lisäämistä, jotta saadaan vähennettyä aktiivisuusmäärityksen tekijästä johtuvaa tulosten hajontaa. Toinen näkökulma oli entsyymin aktiivisuuden muutoksen mallintaminen. Mallin antamaa ennustetta voidaan pitää sitä luotettavampana, mitä vähemmän hajontaa määritysmenetelmässä esiintyy.
Entsyymin aktiivisuuden muuttumista tulkittiin pääasiassa aiemmasta seuranta-aineistosta. Opinnäytetyön aikaisesta seurannasta tulkittiin kahden eri määritysmenetelmän antamia tuloksia yhden tuotteen kohdalla.
Tuloksia havainnollistettiin entsyymin aktiivisuutena ajan funktiona ja tulkittiin käyttämällä lineaarista regressioanalyysiä. Havaittiin, että tuotteet säilyvät niille ilmoitetun ajan, mutta aktiivisuudessa esiintyi muutoksia seurannan aikana. Regressioanalyysillä selvitettiin, johtuivatko nämä muutokset entsyymin aktiivisuuden todellisesta muutoksesta säilytyksen aikana vai määritysmenetelmien luontaisesta hajonnasta. Aiemmin seuratuista tuotteista toisessa aktiivisuuden muutos oli määritysmenetelmän hajonnasta johtuvaa ja toisessa sitä voitiin selittää ajan kulumisella. Koska opinnäytetyön aikana mittatuloksia ei ehtinyt kertyä riittävästi, niistä ei ollut mahdollista tehdä luotettavia johtopäätöksiä. Toisen opinnäytetyön aikaisen määritysmenetelmän kautta kuitenkin päästiin käsittelemään aktiivisuuden nousua kuvaavaa muutosta.
Työ antoi näkemyksiä määritysmenetelmien hajonnasta. Jatkossa voidaan ajatella määritysmenetelmien automatisoinnin lisäämistä, jotta saadaan vähennettyä aktiivisuusmäärityksen tekijästä johtuvaa tulosten hajontaa. Toinen näkökulma oli entsyymin aktiivisuuden muutoksen mallintaminen. Mallin antamaa ennustetta voidaan pitää sitä luotettavampana, mitä vähemmän hajontaa määritysmenetelmässä esiintyy.