Kirurgian klinikan sairaanhoitajien elvytysosaaminen
Torppa, Riikka; Talus, Eeva (2012)
Torppa, Riikka
Talus, Eeva
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012102114539
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012102114539
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on tehty Oulun yliopistollisen sairaalan kirurgian klinikan sairaanhoitajien elvytysosaamisesta. Yhteistyökumppanina opinnäytetyön tekemisessä oli Oulun yliopistollinen sairaala. Opinnäytetyön aihe valittiin Oulun yliopistollisen sairaalan ideapankista, koska aihe oli ajankohtainen ja valmistuvan sairaanhoitajan ammatillisuuden kannalta tärkeä.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa sairaanhoitajien osaamista aikuisen hoitoelvytyksessä. Tutkimuksessa painotettiin erityisesti johtamisosaamista ja ryhmän sisäistä toimintaa. Aineisto kerättiin havainnoimalla simulaatiotilanteessa neljän eri sairaanhoitajaryhmän elvytysosaamista. Havainnoinnin apuna käytettiin tarkkailukaavakkeita ja tilanteen tallentamista videolle myöhempää analysointia varten.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että elottomuuden toteamisessa oli puutteita. Paineluelvytys sujui tutkimuksen mukaan pääpiirteittäin hyvin, mutta myös kehitettävää oli etenkin tauottomuudessa ja painelutekniikassa. Ventilointi sujui sairaanhoitajilta hyvin, mutta puutteita oli intubaation valmistelussa. Tutkimuksessa varhainen defibrillaatio ja defibrillaattorin oikeaoppinen käyttö toteutui hyvin. Defibrilloinnin aikaista turvallisuutta ei huomioitu tarpeeksi. Suoniyhteyden avaaminen ja elvytyksen aikainen nestehoito sujuivat oikeaoppisesti aseptiikkaa lukuun ottamatta. Elvytyksen lääkehoidon tietämyksessä tutkittavilla oli puutteita erityisesti liittyen elvytyksen vaiheeseen, jolloin lääkkeitä tulisi antaa. Ryhmien sisäinen kommunikointi oli pääosin sujuvaa. Kuittaamista, kysymyksen osoittamista selkeästi jollekin ja äänenkäyttöä oli vähän. Tutkimuksessa tuli selkeästi esille, että johtajalla on suuri merkitys elvytystilanteen onnistumiselle ja etenemiselle suositusten mukaisesti. Kuitenkin tutkittavista ryhmistä vain yhdessä oli selkeä johtaja koko elvytystilanteen ajan, joten tutkimuksessa ilmeni tutkittavien epävarmuus asettua johtajan rooliin.
Tutkimuksen tulosten mukaan elvytyskoulutuksessa tulisi kiinnittää huomiota johtajan rooliin ja luoda mahdollisuuksia harjoitella johtajana olemista, jotta oikeassa elvytystilanteessa olisi helpompi asettua johtajaksi. Johtajuuden merkitystä elvytyksen onnistumiselle tulisi myös korostaa. Elvytyskoulutuksissa tulisi kiinnittää huomiota varhaiseen elottomuuden toteamiseen. Turvallisuuden huomiointiin osana defibrillointia tulisi koulutuksissa myös kiinnittää huomiota. Tuloksia analysoidessa huomattiin, että videoiden avulla saa paljon tietoa paineluelvytyksen tekniikasta. Elvytyskoulutuksissa voisi harjoitustilanteita kuvata ja katsoa jälkeenpäin, sillä siitä jokainen henkilökohtaisesti pystyisi näkemään, onko paineluasennossa tai -tekniikassa parannettavaa. Elvytyskoulutuksissa voisi olla hyötyä opetusvideosta, jossa olisi avattu kaikki hoitoelvytyksessä olevat roolit.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa sairaanhoitajien osaamista aikuisen hoitoelvytyksessä. Tutkimuksessa painotettiin erityisesti johtamisosaamista ja ryhmän sisäistä toimintaa. Aineisto kerättiin havainnoimalla simulaatiotilanteessa neljän eri sairaanhoitajaryhmän elvytysosaamista. Havainnoinnin apuna käytettiin tarkkailukaavakkeita ja tilanteen tallentamista videolle myöhempää analysointia varten.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että elottomuuden toteamisessa oli puutteita. Paineluelvytys sujui tutkimuksen mukaan pääpiirteittäin hyvin, mutta myös kehitettävää oli etenkin tauottomuudessa ja painelutekniikassa. Ventilointi sujui sairaanhoitajilta hyvin, mutta puutteita oli intubaation valmistelussa. Tutkimuksessa varhainen defibrillaatio ja defibrillaattorin oikeaoppinen käyttö toteutui hyvin. Defibrilloinnin aikaista turvallisuutta ei huomioitu tarpeeksi. Suoniyhteyden avaaminen ja elvytyksen aikainen nestehoito sujuivat oikeaoppisesti aseptiikkaa lukuun ottamatta. Elvytyksen lääkehoidon tietämyksessä tutkittavilla oli puutteita erityisesti liittyen elvytyksen vaiheeseen, jolloin lääkkeitä tulisi antaa. Ryhmien sisäinen kommunikointi oli pääosin sujuvaa. Kuittaamista, kysymyksen osoittamista selkeästi jollekin ja äänenkäyttöä oli vähän. Tutkimuksessa tuli selkeästi esille, että johtajalla on suuri merkitys elvytystilanteen onnistumiselle ja etenemiselle suositusten mukaisesti. Kuitenkin tutkittavista ryhmistä vain yhdessä oli selkeä johtaja koko elvytystilanteen ajan, joten tutkimuksessa ilmeni tutkittavien epävarmuus asettua johtajan rooliin.
Tutkimuksen tulosten mukaan elvytyskoulutuksessa tulisi kiinnittää huomiota johtajan rooliin ja luoda mahdollisuuksia harjoitella johtajana olemista, jotta oikeassa elvytystilanteessa olisi helpompi asettua johtajaksi. Johtajuuden merkitystä elvytyksen onnistumiselle tulisi myös korostaa. Elvytyskoulutuksissa tulisi kiinnittää huomiota varhaiseen elottomuuden toteamiseen. Turvallisuuden huomiointiin osana defibrillointia tulisi koulutuksissa myös kiinnittää huomiota. Tuloksia analysoidessa huomattiin, että videoiden avulla saa paljon tietoa paineluelvytyksen tekniikasta. Elvytyskoulutuksissa voisi harjoitustilanteita kuvata ja katsoa jälkeenpäin, sillä siitä jokainen henkilökohtaisesti pystyisi näkemään, onko paineluasennossa tai -tekniikassa parannettavaa. Elvytyskoulutuksissa voisi olla hyötyä opetusvideosta, jossa olisi avattu kaikki hoitoelvytyksessä olevat roolit.