Hoitajien selviytyminen työyksikön lakkauttamisesta

Abstract

Tiivistelmä

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata hoitajien kokemuksia lakkautettavassa työyksikössä työskentelystä ja työskentelyn aikana tarvittavasta tuesta. Lakkautettu työyksikkö oli ulkoistettu sairaalan vuodeosasto, jonka toiminta päättyi toimeksiantajan eli kaupungin päätöksellä. Yksityinen palveluntuottaja irtisanoi työntekijät tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla.

Tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen ja tutkimukseen haastateltiin kahdeksan (n=8) lakkautetussa työyksikössä vakituisessa työsuhteessa työskennellyttä hoitajaa. Haastattelut tehtiin noin kuukausi työyksikön lakkauttamisen jälkeen. Aineistonkeruumenetelmänä oli avoin haastattelu. Saatu aineisto analysoitiin sisällön analyysia käyttäen.

Tutkimustuloksena muodostuneet muutoksesta selviytymisen mekanismit kuvaavat prosessia, jonka lakkautettavassa työyksikössä työskennelleet hoitajat ovat läpikäyneet. Tieto työyksikön lakkauttamisesta aiheutti muutoksia työyhteisön käyttäytymiseen, ilmapiiriin sekä käytännön järjestelyihin ja lisäsi tiedon tarvetta. Tunnereaktion vaihtelivat kieltämisen, pettymisen ja luopumisen kautta tilanteen hyväksymiseen. Johdon muutososaamisessa korostuivat tiedottaminen, inhimillinen ja arvostava kohtelu, irtisanomisprosessi sekä uudelleensijoittamistoimenpiteiden oikeudenmukaisuus. Tärkeimmät tuen lähteet olivat työtovereilta, lähiesimiehiltä ja läheisiltä saatu tuki. Myös oma suhtautuminen ja asenne tilanteessa auttoivat muutoksessa. Tulevaisuussuuntautuminen oli valintojen tekemistä, uuden työpaikan löytämiseen tähtääviä toimenpiteitä ja kokemusten läpikäyntiä.

Abstract

The purpose of the study was to describe nurses´ experiences working in a unit that is closing down and to describe the support they needed. This closed unit was a hospital ward that was outsourced to a private service provider. The decision of closing was made by the mandatory i.e. the town. Private service provider gave notice for all employees on productive and economical grounds.

The study is qualitative and objects of the study were eight (n=8) nurses who had had permanent positions in the closed unit. Nurses were interviewed one month after the unit was closed. Method of open interview was used. Material from the interviews was analyzed by a method of content analysis.

According to the results, the mechanisms of coping in a change describe the process that nurses went through closing of the unit. Knowledge of the unit closing down changed nurses´ behaviour and atmosphere in the unit, it also changed practical arrangements and added nurses need of information. Their emotions changed from denial to disappointment and renunciation to final acceptance. In transition-expertise of management were emphasized informing, humane and appreciative treatment of nurses, and process of dismissal and righteousness at relocation arrangements. The most important ways of support came from colleagues, immediate managers, family and close friends. Also nurses´ own view and attitude of the situation helped through changes. Orientation to the future was making choices, actions to finding new employment and going through experiences.