Puukauppatavat Rovaniemen metsänhoitoyhdistyksen alueella

Abstract

Opinnäytetyöni tavoitteena oli selvittää Rovaniemen metsänhoitoyhdistyksen alueen puukauppatapojen nykytilaa ja kehitystä tulevaisuudessa. Tavoitteena oli myös selvittää puukauppatavan valintaan vaikuttavia tekijöitä ja sitä, tapahtuuko eri puukauppatapojen välillä tulevaisuudessa siirtymää. Opinnäytetyöni tuottaman tiedon avulla Rovaniemen metsänhoitoyhdistyksen puukaupallisia palveluita pyritään kehittämään enemmän metsänomistajien tarpeita vastaaviksi.

Työ toteutettiin kyselytutkimuksena. Kysely lähetettiin 400:lle Rovaniemen metsänhoitoyhdistyksen alueen metsänomistajalle tammikuussa 2012. Vastauksia tuli 156 kappaletta, ja vastausprosentiksi muodostui 39 prosenttia. Aineisto käsiteltiin SPSS-ohjelmalla, jolla tehtiin myös tarvittavat kuvaajat ja ristiintaulukoinnit. Tilastollista merkitsevyyttä testattiin Khiin neliö -testillä.

Kyselytutkimuksen perusteella suosituin tapa tehdä puukauppaa oli suora asiointi puunostajan kanssa (57 % vastaajista). Metsänhoitoyhdistyksen valtakirjakauppaa oli käyttänyt 35 prosenttia vastaajista ja metsäyhtiöiden puukauppasopimusta oli käyttänyt kahdeksan prosenttia vastaajista. Vastausten perusteella puukauppatavoissa ei tapahdu suuria muutoksia lähiaikoina. Metsänhoitoyhdistyksen valtakirjakaupan osuus näyttäisi kuitenkin hieman kasvavan tulevaisuudessa ja suorien kauppojen osuus hieman vähenevän. Metsänhoitoyhdistyksen puukaupallisten palveluiden markkinoinnin tehostamisella voisi olla vaikutusta valtakirjakauppojen määrän lisääntymiseen.

Tärkeimmät puukauppatavan valintaan vaikuttavat tekijät olivat taloudellinen kannattavuus ja helppous. Suoraan puunostajan kanssa asioineilla metsänomistajilla oli usein kokemusta puukaupoista, ja he uskoivat saavansa puusta paremman hinnan ilman välikäsiä. Metsänhoitoyhdistyksen valtakirjakauppaa käyttäneet olivat tavallista useammin kokemattomia puukaupassa ja luottivat metsänhoitoyhdistyksen puukauppatarjousten kilpailuttamisen ja ammattitaidon takaavan heille parhaan taloudellisen kannattavuuden. Myös puukauppatavan helppous etämetsänomistajalle oli merkittävä syy valita metsänhoitoyhdistyksen valtakirjakauppa. Metsäyhtiöiden puukauppasopimuksia käyttäneet metsänomistajat omistivat keskimääräistä suurempia metsätiloja ja pitivät hintatakuun saamista tärkeänä.

The aim of this thesis was to examine the present state and the future development of roundwood trade practices in the area of Rovaniemi Forest Management Association. The goal was also to research factors which affect the forest owners’ choice of the trade practices and whether there will be a transition between different trade practices in the future. The information produced in this thesis project will help Rovaniemi Forest Management Association in developing their commercial services to better correspond to the private forest owners' needs.

The data was collected through a questionnaire survey. The inquiry was sent by mail to 400 forest owners in the area of Rovaniemi Forest Management Association in January 2012. Altogether 156 responses were received forming a 39 per cent response rate. The data was processed with the SPSS program with which the diagrams and cross tabulation were also created. The statistical significance was tested with a Chi square test.

According to the questionnaire results, the most common way to trade wood was direct sales with the forest industry companies (57%). Authorized trade provided by the forestry association was used by 35 per cent of the respondents and the forestry companies’ customer contracts were used by eight per cent of the respondents. Judging by the survey, there are no big changes to be expected in the roundwood trade practices in the near future. However, the share of the authorized wood trade would seem to be slightly increasing in the future whereas the number of direct sales seems to decrease.

The most important factors that affect the choice of the trade practices were economic profitability and easiness. The forest owners who had used direct trade felt that they received a better deal without any intermediaries. The ones that had used the authorized trade were more commonly inexperienced in the wood trade and trusted the professionalism of the Forestry Association in gaining the best economic profitability along with the easiness of the trade method. The forest estates owned by the forest industry companies’ contract customers were bigger than on average and the owners considered the price guarantee important.