Toimintaterapeutin työn eettisiä kysymyksiä

Abstract

Toimintaterapeutin ammatti on asiantuntija-ammatti ja sillä on oma eettinen ohjeisto, joka on tarkoitettu ohjaamaan eettistä harkintaa ja ongelmanratkaisua. Suomessa päävastuu kuntoutuksesta on valtiolla ja kunnilla. Toimintaterapeuteista yli puolet työskentelee kuntasektorilla, perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa. Yhteiskunnan talous on heikentynyt samaan aikaan kun terveydenhuollon palvelujen tarve on lisääntynyt. Kehitys on johtanut priorisointiin eli päätöksentekoon siitä, missä määrin julkinen palvelujärjestelmä tuottaa terveydenhuollon palveluita ja kenelle ne kohdennetaan. Myös toimintaterapeutit ovat osallisina, kun tehdään päätöksiä palvelujen saannista. Tähän päätöksentekoon sisältyy myös eettinen ulottuvuus.

Tämän työn tarkoituksena oli kuvata toimintaterapeuttien työn eettisiä kysymyksiä ja kokemuksia julkisen terveydenhuollon palvelujärjestelmässä tai sen yhteistyökumppanina. Tehtävänä on kuvata millaisia kokemuksia toimintaterapeuteilla on niistä työssään kohtaamista eettisistä kysy-myksistä, jotka liittyvät työhön terveydenhuollossa. Työn lähtökohtana oli oman työkokemuksen kautta syntynyt kiinnostus ammatin eettisiä kysymyksiä kohtaan ja tarve selvittää, millaisena eettisyys koetaan ja millaisena se näyttäytyy toimintaterapeutin asiakastyön tehtävissä erilaisissa organisaatioissa ja työyhteisöissä.

Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, joka toteutettiin avoimen kirjoitelman avulla vuoden 2011 kesällä. Tutkimukseen pyydettiin osallistujia internetissä olevan Toinet- postituslistan kautta ja kysymällä suostumusta henkilökohtaisesti kolmelta toimintaterapeutilta. Aineiston kuusi kirjoitelmaa analysoitiin abduktiivisen sisällönanalyysin menetelmällä.

Tutkimuksen tulosten mukaan toimintaterapeutit kokivat eettistä ristiriitaa tasapainoillessaan asiakkaan tarpeiden ja niukkojen resurssien välillä, jolloin asiakkaiden tasavertaisuuden koettiin kärsivän. Toimintaterapeutit pyrkivät toimimaan omien eettisten ohjeidensa mukaan, mutta työyhteisöjen ja ammatillisten yhteistyösuhteiden toiminta ei aina ollut eettisesti laadukasta. Kokemukset yhteistoiminta-alueiden suunnitelmallisuudesta ja hoito- ja palvelusuunnitelman käytös-tä koettiin myönteisimpinä eettisyyttä edistävinä asioina.

Tutkimus antaa viitteitä siitä, kuinka suunnitelmallisuus tukee pienen ammattikunnan työtä ja lisää asiakkaiden tasavertaisuutta. Tutkimus vahvistaa näyttöön perustuvan käytännön merkitystä toimintaterapiassa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää ammattikunnan eettisten ohjeiden päivittämisessä sekä pohjana jatkotutkimuksille moniammatillisten työyhteisöjen toiminnasta.

Occupational therapy is based on the code of ethics and ethical standards maintaining high standards of professional integrity towards clients, colleagues, partners and the public. More than half of all occupational therapists work in municipalities, in primary care or in specialized care. The economical status of the public health services has deteriorated during the past decades and the need of health services has grown at the same time. Prioritizing which health services to offer and to whom is a result of this development. Occupational therapists are also involved in this decision making which requires ethical thinking.

The aim of this study was to describe what kind of ethical questions occupational therapists en-counter in their practice.

This study used a qualitative method for data collection. The sample consisted of six essays written by occupational therapists who worked for public health services. Therapists were asked to describe their experiences of ethical questions at their work. Data were analysed with the method of abductive content analysis.

Findings indicated that occupational therapists encountered ethical dilemmas between the clients´ needs and limited public resources. The occupational therapists aimed to follow the ethics standards but they faced with ethical dilemmas at interprofessional work because of the teamwork problems and poor information process. The use of service plans and rehabilitation plans contributed to high ethical standards.