Johtaja vai opettaja: käsityksiä hyvästä johtajasta sekä hyvästä opettajasta
Haapala, Sanna (2012)
Haapala, Sanna
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012110414879
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012110414879
Tiivistelmä
Mielenkiintoni opettajuuteen ja johtajuuteen on aina ollut nousujohteista. Oma haluni kehittyä - sekä paremmaksi opettajaksi että paremmaksi johtajaksi - sai mielenkiintoni heräämään siihen, mitä muut käsittävät hyvän johtajan ja hyvän
opettajan olevan ominaisuuksiltaan.
Tutkimukseni tavoitteena on selvittää käsityksiä hyvästä opettajasta sekä hyvästä johtajasta. Lisäksi tavoitteena on saada käsitys siitä, voiko hyvä johtaja olla myös hyvä opettaja ja päinvastoin. Tutkimuksessa on tarkasteltu myös
kontekstin tuomaa vaikutusta ihmiskäsitykseen ja siten myös itse vuorovaikutukseen toisten ihmisten kanssa.
Tämä tutkimus on luonteeltaan fenomenografinen tutkimus, jossa tulkitsen lomakekyselyyn saatuja vastauksia sisällön analyysillä muuttaessani kyselylomakkeella saadut käsitykset taulukoiksi tai ominaisuuksien ilmentymiskerroiksi.
Kyselyyn vastanneiden 35 vastaajan käsitysten mukaan hyvältä johtajalta ja hyvältä opettajalta vaaditaan erilaisia ominaisuuksia. Vain yksi ominaisuus oli sama viiden eniten mainintoja saaneen ominaisuuden joukossa. Käsityksistä löytyi
kuitenkin ristiriita. Vain yhden vastaajan mielestä hyvä johtaja ei voi olla hyvä opettaja tai päinvastoin. Muiden vastaajien mielestä voi.
Mielestäni tutkimusta voi syventää samassa kontekstissa useammilla kyselyillä samalle ryhmälle eri aikaväleillä. Toinen mahdollisuus on verrata käsityksiä eri ammattikuntien välillä. Lisäksi heräsi kysymys, voiko vastaavanlaisella tutkimuksella myös kehittää koulutuksen tasoa seuraamalla kouluttajien käsitystä koulutuskauden aikana?
opettajan olevan ominaisuuksiltaan.
Tutkimukseni tavoitteena on selvittää käsityksiä hyvästä opettajasta sekä hyvästä johtajasta. Lisäksi tavoitteena on saada käsitys siitä, voiko hyvä johtaja olla myös hyvä opettaja ja päinvastoin. Tutkimuksessa on tarkasteltu myös
kontekstin tuomaa vaikutusta ihmiskäsitykseen ja siten myös itse vuorovaikutukseen toisten ihmisten kanssa.
Tämä tutkimus on luonteeltaan fenomenografinen tutkimus, jossa tulkitsen lomakekyselyyn saatuja vastauksia sisällön analyysillä muuttaessani kyselylomakkeella saadut käsitykset taulukoiksi tai ominaisuuksien ilmentymiskerroiksi.
Kyselyyn vastanneiden 35 vastaajan käsitysten mukaan hyvältä johtajalta ja hyvältä opettajalta vaaditaan erilaisia ominaisuuksia. Vain yksi ominaisuus oli sama viiden eniten mainintoja saaneen ominaisuuden joukossa. Käsityksistä löytyi
kuitenkin ristiriita. Vain yhden vastaajan mielestä hyvä johtaja ei voi olla hyvä opettaja tai päinvastoin. Muiden vastaajien mielestä voi.
Mielestäni tutkimusta voi syventää samassa kontekstissa useammilla kyselyillä samalle ryhmälle eri aikaväleillä. Toinen mahdollisuus on verrata käsityksiä eri ammattikuntien välillä. Lisäksi heräsi kysymys, voiko vastaavanlaisella tutkimuksella myös kehittää koulutuksen tasoa seuraamalla kouluttajien käsitystä koulutuskauden aikana?