Näönseulonnat Uuden Oulun kouluterveydenhuollossa : Kyselytutkimus alakoulujen kouluterveydenhoitajille

Abstract

Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset ovat kouluterveydenhuollon ydin. Niiden toteutuksen tulee olla suunnitelmallista, tasoltaan yhteneväistä sekä väestön ja yksilön tarpeet huomioivaa. Tutkimuksen tarkoitus oli kuvailla kyselytutkimuksen avulla alakoulujen kouluterveydenhoitajien toimintaa näönseulonnan osalta kouluterveydenhuollossa ja heidän arviotaan näönseulontoihin liittyvistä valmiuksista Uudessa Oulussa. Näönseulontaan liittyvillä valmiuksilla tarkoitetaan kouluterveydenhoitajien koulutuksessa hankkimia valmiuksia, heidän nykyisiä valmiuksiaan, näönseulontaolosuhteisiin ja -välineisiin liittyviä valmiuksia sekä kouluterveydenhoitajien arviota näönseulontojen tärkeydestä ja näön merkityksestä oppimiselle. Tutkimuksen taustana oli muutamien tapaamiemme kouluterveydenhoitajien ja Oulun terveyspalveluiden edustajan kokemus siitä, että koululaisten näönseulontoihin kaivataan tukea, ja Uuden Oulun kuntaliitos, jonka yhteydessä oli tarpeellista saada käsitys kouluterveydenhuollon näönseulontojen nykytilanteesta kuntaliitosalueella. Vuonna 2013 perustettavaan Uuteen Ouluun tulevat kuulumaan Oulu, Oulunsalo, Yli-Ii, Kiiminki ja Haukipudas. Terveydenhuollon osalta yhteistyö on alkanut jo vuoden 2012 alussa.

Tutkimuksen tavoite oli, että Uuden Oulun kouluterveydenhuollon näönseulontojen nykytilanteesta saadaan kattava kuva ja että kyselytutkimuksesta saadun tiedon perusteella kouluterveydenhoitajille voidaan kehittää koulutusta ja tukimateriaalia kohdennetusti. Lisäksi tuloksia voidaan käyttää pohjana Uuden Oulun kouluterveydenhuollon näönseulontojen toimintatapojen yhtenäistämisessä ja kehittämisessä. Tavoite oli edistää kouluterveydenhoitajien valmiuksia näönseulontojen toteuttamisessa ja näin ollen edistää koululaisten näkemistä. Tutkimus oli kvantitatiivinen kyselytutkimus, johon 39:stä alakoulujen kouluterveydenhoitajasta osallistui 28. Aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics 19 -ohjelmalla sekä kahden kysymyksen osalta kvalitatiivisin keinoin.

Kaikki tutkimukseen osallistuneet kouluterveydenhoitajat seuloivat koululaisen kaukonäköä jossakin vaiheessa alakoulua, yleisimmin 1. ja 5. luokilla. Lähinäön seulominen oli huomattavasti harvinaisempaa. Jatkotutkimuksiin lähettämisen perusteisiin ja -väyliin liittyvissä käytännöissä oli eroja. Yleensä koululaiset lähetettiin jatkotutkimuksiin näöntarkkuuden tai erilaisten oireiden perusteella silmälääkärille, optikolle tai koululääkärille. Kaikilla vastanneilla kouluterveydenhoitajilla oli käytössään kaukonäkötesti ja suurimmalla osalla lähinäkötesti. Kouluterveydenhoitajat arvioivat rauhallisuuden ja esteettömyyden toteutuvan olosuhteista parhaiten, heikoiten toteutui hyvä äänieristys. Yli puolet kouluterveydenhoitajista oli eri mieltä koulutuksessa hankituista hyvistä valmiuksista. Suurin osa oli tyytyväisiä nykyisiin valmiuksiinsa. Kouluterveydenhoitajat pitivät näönseulontoja tärkeänä osana kouluterveydenhuoltoa. Suurin osa vastaajista kaipasi lisäkoulutusta ja selkeää näönseulontoihin liittyvää opasta.

Health services and school nurses in Uusi Oulu needed support in pupils´ vision screening. Another thing in the background of this thesis was the consolidation of municipalities whereby it was necessary to sum up the present situation of vision screening within the area of the municipalities that have merged.

Representatives of the health services of the city of Oulu and health care staff and school nurses in Uusi Oulu needed support in pupils´ vision screening. Another thing in the background of this thesis was the consolidation of municipalities whereby it was necessary to sum up the present situation of vision screening within the area of the municipalities that have merged.

The objective of this study was to get information about present situation of vision screening within the school health services of Uusi Oulu.

This study used of a quantitative questionnaire-based inquiry method. 39 school nurses took part in the inquiry and 28 answered the questionnaire. The data was analyzed by IBM SPSS Statistics 19 and two questions were analyzed by qualitative tools.

All school nurses screened pupils´ sight for long distance at some point in elementary school, mainly in first and fifth grades. Pupils´ sight for near distance was screened more seldom. In general the pupils were sent for further examinations to an ophthalmologist, an optician or a school doctor due to impaired visual acuity or different symptoms. More than half of the nurses were not satisfied with the level of preparedness gained from their nursing education. However, most of them were satisfied with their present level of preparedness. School nurses thought that screening of vision is an important part of the school health care system. Most of the respondents thought they needed additional education and a guidebook for vision screening.

The results can be used to develop training of school nurses and support material, thus enhancing their capacity to vision screening and thereby contribute to school children`s vision. The results can be used as a basis for standardization and development of vision screening in Uusi Oulu.