Äitien työperäiset tuki- ja liikuntaelinvaivat synnytyksen jälkeisenä aikana : Biopsykososiaalinen malli

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan naisten synnytyksen jälkeiseen aikaan liittyviä tuki- ja liikuntaelinvaivoja. Tyypillisiä tämän ajan vaivoja ovat niska-hartiaseudun jännitystilat, erilaiset yläraajaoireet aina olkapään kiputiloista ranne- ja peukalovaivoihin sekä alaselkäkivut. Tässä työssä näitä vaivoja tarkastellaan nimenomaan työperäisinä vaivoina lähtien siitä huomiosta, että elämä vauvan kanssa on kuormittavaa työtä niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Opinnäytetyö on rakentunut työperäisiä tuki- ja liikuntaelinvaivoja koskevan tutkimustiedon sekä kirjoittajan oman äitiysajan kokemusten ja havaintojen vuoropuheluna. Työtä varten ei ole toteutettu mitään erillistä käytännön interventiota. Viime aikoina on alettu ymmärtää, että biomekaaninen näkökulma ei riitä työperäisten tuki- ja liikuntaelinvaivojen ymmärtämiseksi. Ei esimerkiksi ole riittävää niiden ehkäisemiseksi tarkastella vain työn ja työympäristön fyysisiä piirteitä tai työntekijän fyysisiä ominaisuuksia. Viimeaikaisen tutkimustiedon valossa onkin kehitelty työperäisten tuki- ja liikuntaelinvaivojen biopsykososiaalista viitekehystä, jossa työn ja työntekijän ominaisuudet ja tilanne otetaan kokonaisvaltaisemmin huomioon. Usein puhe ihmisestä biopsykososiaalisena kokonaisuutena jää melko abstraktille tasolle. Opinnäytetyössä hahmotellaan, minkälaisia seikkoja biopsykososiaalinen lähestymistapa voi konkreettisesti nostaa esiin synnytyksen jälkeisen ajan tuki- ja liikuntaelinvaivoja tarkasteltaessa. Esiin nousevat erityisesti palautumisajan puute sekä yöunen häiriintyminen, joilla molemmilla on todettu olevan merkitystä tuki- ja liikuntaelimistön hyvinvoinnin kannalta. Edellä mainitut liittyvät puolestaan kiinteästi synnytyksen jälkeiseen mielialaoireiluun, stressiin ja uupumukseen. Äidin sosiaaliset verkostot ja niiden tarjoama instrumentaalinen tuki ovat tärkeässä asemassa synnytyksen jälkeisen uupumisen ja myös tuki- ja liikuntaelinvaivojen ehkäisyssä. Lopuksi opinnäytetyö käsittelee vielä sitä, minkälaisia uusia työkaluja biopsykososiaalinen lähestymistapa voisi tarjota pienten lasten äitien tuki- ja liikuntaelinvaivojen kohtaamiseen fysioterapiassa. Ensinnäkin fysioterapian suunnittelussa on huomioitava äidin elämäntilanne ja erityisesti se, että äidillä ei ole aikaa eikä aina voimavarojakaan panostaa omaan hyvinvointiin. Tällöin hyvä vaihtoehto perinteiselle fysioterapialle voivat olla psykofyysiset, erityisesti rentoutumiseen ja stressinlievittämiseen tähtäävät menetelmät. Fysioterapeutti voi myös toimia kuuntelijana ja keskusteluapuna äideille, joilla on mielialaoireilua. Tätä varten fysioterapeutilla tulee olla tietoa uupumukseen liittyvistä psyykkisistä ja fysiologisista prosesseista, mitä tämä työ osaltaan pyrkii tarjoamaan.

This Bachelor’s Thesis is a study of women’s musculoskeletal disorders in the postpartum period. During this period many women suffer from tension and pain in the shoulder-neck region, disorders of upper extremities and from low back pain. Life with a new born infant is both physically and emotionally demanding. It can be viewed as very particular kind of work that is characterised by repetitive movements, static muscle work and a lack of proper recovery time. The musculoskeletal disorders that women have cannot be separated from the demands of their every day life. Therefore in this Thesis mother’s musculoskeletal problems are approached from the point of view of work. Lately it has been stated in the scientific literature that a purely biomechanical approach does not suffice to explain work related musculoskeletal disorders (WMSDs). For example, in order to prevent them it’s not enough to consider only the physical features of work and work environment or the physiological capacity of the worker. There’s plenty of evidence that support broader biopsychosocial approach to working conditions and the individual at work. Often, though, these approaches remain quite abstract. The purpose of this Thesis is to look more closely at the musculoskeletal disorders of mothers in the postpartum period taking into account their life situation as a whole. It brings to light especially the lack of recovery time and sleep disturbances in mothers’ lives. Both have been shown to correlate with musculoskeletal disorders that develop over time. They also increase the vulnerability to postpartum depression, stress and fatigue that in turn affect the musculoskeletal system. Mother’s well-being depends greatly on the social support that is available to her. Lastly, in this Thesis some suggestions are made to the physiotherapy of musculoskeletal disorders in the postpartum period. First of all it’s important to acknowledge the overall situation of the mother, and especially the fact that she may not have a lot of resources (time or effort) to invest in her own wellbeing. It may be worthwhile to consider psychophysiological methods that aim at relaxation and relieving of stress. Physiotherapist can also provide the mother with information on the psychophysiological processes characteristic of the postpartum period. This Thesis is a study of those processes.