Lapsilähtöinen oppimisympäristö : ihanteellinen oppimisympäristö lapsen näkökulmasta

Abstract

Opinnäyteyömme tarkoituksena oli selvittää, minkälainen on lasten näkökulmasta ihanteellinen, eli mahdollisimman lapsilähtöinen oppimisympäristö. Aikaisemman oppimisympäristöä koskevan tutkimustiedon rinnalle nostimme lasten näkemyksiä varhaiskasvatusympäristöstä oppimisympäristönä. Opinnäytetyön tavoitteena on tukea lapsilähtöistä toimintaa tuottamalla tietoa niin fyysiseen, psyykkiseen kuin sosiaaliseenkin ympäristöön liittyen.

Opinnäytetyömme aineisto on kerätty ja analysoitu laadullisin menetelmin. Teoreettisena viitekehyksenä on lapsilähtöisyys, jonka lisäksi teoriaosuudessa käsittelemme oppimisympäristöä fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena kokonaisuutena. Aineiston keräsimme saduttamalla ja haastattelemalla viittä keravalaisen Liikuntapäiväkoti Pompun esiopetusryhmään kuuluvaa lasta. Kahden eri päiväkotikäynnin aikana lapset ensin piirsivät kuvan mielikuvituspäiväkodistaan, joka toimi yksilösadutuksen ja haastattelun tukena. Opinnäytetyön aineisto on analysoitu teoriaohjaavasti.

Tulokseksi saimme, että lasten näkemysten mukaan lapsilähtöisessä oppimisympäristössä lapsella on aikaa ja tilaa monipuoliseen toimintaan, fyysiseen aktiivisuuteen ja ryhmässä toimimiseen. Oppimisympäristö on jaettu erilaisiin tiloihin ja lapsi saa itse valita mihin toimintaan hän näitä tiloja käyttää. Oppimisympäristöön kuuluvat välineet ja materiaalit ovat lasten saatavilla. Oman toimintansa lisäksi lapsella on ihanteellisessa oppimisympäristössä mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua päiväkotiarjen askareisiin, ruokailuun ja päivärytmiin. Lapsen kuvailemassa oppimisympäristössä korostuivat tutut rutiinit lapsen määrittelemässä järjestyksessä. Aikuisen rooli oppimisympäristössä on mahdollistaa toiminta ja luoda turvallinen ilmapiiri.

Yhteisöllisyys, sosiaaliset suhteet ja toisten huomioon ottaminen ovat merkittävä osa lapsilähtöistä oppimisympäristöä. Oppimisympäristöä rakentaessa tulee huomioida lasten halu toimia ryhmässä sekä lapselle yksilölliset ja ominaiset tavat oppia. Kasvattajan tulee olla läsnä, arvostaa ja hyödyntää lapsista saatavaa tietoa oppimisympäristöä luodessa.

The purpose of our study was to find out what a child considered an ideal learning envi-ronment, that is, an environment as child-centered as possible. We brought out the point of view of children to complement the existing research on the environment where early childhood education is carried out and its features as a learning environment. The objective was to support child-centered action by providing data on the physical, mental and social environment.

The study was carried out and the data was analysed with qualitative methods, and our theoretical framework was child-centeredness. In addition, the theoretical part viewed the learning environment as a physical, mental and social entity. The data was collected through storycrafting and interviewing five children at the preschool level of Pomppu, a private kindergarten specialized in physical exercise. During two separate visits to the kindergarten, the children first drew an image of an imaginary kindergarten, which then was used as a basis for individual storycrafting as well as for the interviews. The theoretical framework was applied to the analysis of the data.

The results showed that in an ideal, child-centered learning environment the child had both space and time for diverse action, physical activities, and group activities. The learning environment was divided into different spaces and the child could choose how these spaces were utilized. The necessary materials and equipment were always available for the children to use. In addition to choosing their own activities, the children had a say in the everyday activities of the kindergarten, such as mealtimes and outdoor activities. In the interviews, the children described the ordinary routines of the kindergarten, but in an order they themselves chose. The role of the adults was to enable the children's activities and to provide a safe environment.

In conclusion, communality, social relations and taking others into consideration are significant factors in a child-centered learning environment. While creating a learning environment, children's need for group activity as well as their individual differences in learning should be taken into account. The educators ought to be present, value the child and use their own knowledge of children when creating a learning environment.