Röntgenhoitajien natiivityöasemien näyttöjen suorituskyky ja kuvankatseluolosuhteet : Pilottitutkimus Oulun yliopistollisessa sairaalassa

Abstract

Röntgenhoitajan natiivityöaseman näyttöjen laitekanta on muuttunut viime vuosien aikana. On siirrytty valotauluista kuvaputkinäyttöjen kautta LCD-näyttöihin. Tämä muutos on tuonut mukanaan haasteita tekniselle laadunvalvonnalle ja kuvankatseluolosuhteille. Röntgenhoitajan natiivityöasema on digitalisoitunut ja on verrattavissa päätetyön tekemiseen, joka on puolestaan tuonut haasteita työpisteen säädettävyydelle. Kiinnostuimme aiheesta, koska röntgenhoitajien natiivityöasemien näyttöjen tekninen suorituskyky, kuvankatseluolosuhteet ja työpisteen säädettävyys vaikuttavat röntgenhoitajan natiivityöskentelyn sujuvuuteen, ergonomiaan ja potilasturvallisuuteen. Röntgenhoitajien natiivityöasemien näyttöjen suorituskykyä, kuvankatseluolosuhteita ja työpisteen säädettävyyttä ei ollut ennen tutkittu. Pilottitutkimuksemme suoritimme Oulun yliopistollisessa sairaalassa.

Pilottitutkimuksemme tarkoituksena oli kartoittaa Oulun yliopistollisen sairaalan röntgenhoitajien natiivityöasemien näyttöjen suorituskyky, kuvankatseluolosuhteet ja työpisteen säädettävyys. Pilottitutkimuksemme tavoitteena on kehittää röntgenhoitajan työolosuhteita, parantaa potilasturvallisuutta sekä kehittää laadunvarmistusta.

Pilottitutkimuksemme oli kvantitatiivinen tutkimus, ja aineistonkeruumenetelmänä olivat strukturoidun lomakkeen avulla tehdyt mittaukset ja havainnot. Tutkimusaineistoon valikoitui ne Oulun yliopistollisen sairaalan radiologisten yksiköiden natiivikuvantamisessa käytettävät näytöt, joista röntgenhoitajat hyväksyvät otetut natiivikuvat ja lähettävät ne pitkäaikaiseen arkistointiin.

Mittausten perusteella röntgenhoitajien natiivityöasemien näyttöjen suorituskyvyssä, kuvankatseluolosuhteissa ja työpisteiden säädettävyydessä on parantamisen varaa. Laitekanta ei ole kaikilta osin DICOM-kalibroitu, ja etenkään luminanssin minimi arvojen osalta ei yksikään näyttö täyttänyt suosituksia. Valaistus on työpisteissä liian kirkas, eikä kaikissa työpisteissä voi valaistusta säätää ollenkaan. Monissa työpisteissä työpöydän korkeutta ei voinut säätää ollenkaan, kuten ei myöskään kaikkien näyttöjen korkeutta.

Tämän pilottitutkimuksen havaintojen perusteella on mahdollista kehittää kuvankatseluolosuhteita ja työpisteen säädettävyyttä terveydenhuollon röntgenkuvantamisyksiköissä sekä toteuttaa laadunvalvontaa pilotoidulla tavalla.

There has been a change in x-ray workstation displays in the recent years from CRT displays to LCD displays. This change has brought new challenges to technical quality control. The digitalization of x-ray workstations has moved the work of radiographers closer to office work and this change presents new challenges to workstation ergonomics and lighting. We conducted our pilot study in Oulu University Hospital.

This pilot study assessed the display performance, lighting and ergonomics of x-ray workstation displays in Oulu University Hospital. The purpose of this pilot study is to improve the working conditions of radiographers, to improve patient safety and to improve quality control of the x-ray workstations.

This pilot study used quantitative methods for data collection. We measured and visually evaluated the display performance, lighting and ergonomics of x-ray workstations in Oulu University Hospital. In our data collection we used an illuminance meter for measuring ambient lighting, telescopic and near-range luminance meters for measuring luminance, a metric measure for measuring ergonomics and a magnifying glass for assessing test patterns on the displays. Data was analyzed with statistical methods calculating range, mean and standard deviation for the variables.

Findings revealed that there are much to be improved in the display performance, lighting and ergonomics of x-ray workstations. Many of the display devices are not DICOM calibrated and do not fulfill the acceptance criteria suggested for them. Lighting is generally high and at many workstations it cannot be adjusted at all. The ergonomics of the workstations is poor because the height of many tables and display devices cannot be adjusted.

With the findings of this pilot study it is possible to improve the working conditions of radiographers and to make quality control measurements in the piloted way.