Tutkinta-aseman ohjaajan perustehtävän selkeys ja työtä kuormittavat tekijät ohjaajan näkökulmasta

Abstract

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää onko Tutkinta-aseman perustehtävä selkeä työntekijöilleen, eli Tutkinta-aseman ohjaajille, sekä onko työssä haitallisesti kuormittavia tekijöitä ohjaajien näkökulmasta. Toive tutkimuksen tekemiseen tuli Tutkinta-asemalta, sillä työyhteisössä oli pitkän aikaa käyty aktiivista keskustelua perustehtävästä, sen selkeydestä ja kuormittavuudesta. Tutkinta-asema on kiireellisesti sijoitettujen 12-17 vuotiaiden lasten ja nuorten arviointi- ja vastaanottolaitos.

Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostui kolmesta pääteemasta: työhyvinvointi, perustehtävän selkeyden merkitys ja työn kuormittavuus. Samat teemat toistuivat kyselylomakkeessamme, jonka avulla keräsimme aineistomme. Kyselyllä pyrimme kartoittamaan mitä työhyvinvointi on Tutkinta-aseman ohjaajien mielestä, kokevatko ohjaajat perustehtävänsä selkeäksi, ja onko työssä ohjaajien mielestä haitallisesti vai sopivasti kuormittavia tekijöitä.Teorian tukena käytimme myös Helsingin kaupungin sosiaaliviraston lapsiperheiden vastuualueiden määrittelemää lastensuojelulaitoksen ohjaajan tehtävänkuvausta.

Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen, joten se on toteutettu laadullisin menetelmin. Aineisto on kerätty kaikille Tutkinta-aseman ohjaajille jaetulla puolistrukturoidulla kyselylomakkeella. Aineiston analysointiin käytimme teoriapohjaista analyysitapaa ja teemoittelua.

Suurin osa vastaajista koki perustehtävän selkeäksi, mutta moni vastaaja koki sen kuitenkin olevan liian laaja. Tämä ilmiö voi kertoa siitä, ettei perustehtävä olekaan ohjaajille tarpeeksi selkeä. Peilasimme tutkimusaineistoa kokoamaamme teoriaan ja sen pohjalta voi sanoa, että Tutkinta-aseman ohjaajan perustehtävä tarvitsee kirkastamista. Tutkimusaineiston perusteella työstä löytyy sekä haitallisesti että sopivasti kuormittavia tekijöitä, joten selkeää jakoa näiden kahden välillä ei ollut. Kuitenkin pääasiassa työn kuormittavuus näkyy sopivana, koska työ tarjoaa haasteita ja näissä liian haastavissa tilanteissa ohjaajat kokevat saavansa tarvittavan avun ja tuen työryhmältään. Tutkinta-asema voisi hyötyä omasta laitoskohtaisesta tehtävänkuvan määrittelystä, koska Helsingin kaupungin sosiaaliviraston virallinen lastensuojelulaitoksen ohjaajan tehtävänkuvaus on osittain riittämätön suhteessa Tutkinta-aseman ohjaajan tehtävänkuvaukseen.

The purpose of our thesis was to examine whether the personnel of Tutkinta-asema, an assessment center unit for children aged 12-17 in need of emergency placement, have a clear perception of the unit's basic task, and to find job related factors, that the staff find to cause stress. The assessment center is operated by the Social Services Department of the City of Helsinki and the request for this study came from the assessment center itself.

The theoretical framework for the thesis consisted of three main themes: well-being at work, the importance of a clear basic task, and the level of work-related stress. The same themes occurred repeatedly in our questionnaire, which we used to collect the study material. The aim was to find how the social instructors employed at Tutkinta-asema define well-being at work, if they regarded their basic task as a clear one, and whether their work involved a harmful or a reasonable level of stress. To support our theoretical basis, we also used the definition of child welfare instructors' responsibilities as formulated by the Social Services Department of the City of Helsinki. This thesis was qualitative.

Most respondents regarded their basic work task as a clear one. However, there were several respondents who considered the basic task too extensive. Based on our examination of the survey material it can be said that the basic task of a social instructor working at the assessment center needs further clarification. As the material indicated, the work in question contains both elements causing a high level of stress and elements resulting in a reasonable stress level. This means that a clear division between the two stress level types could not be found. Nevertheless, work-related stress was mainly seen as reasonable, because in situations that were considered excessively challenging, the social instructors found that they could receive the required assistance and support from their work team.

This study concludes that the assessment center could benefit from formulating its own unit-specific job descriptions. The current official job description produced by the Social Services Department of the City of Helsinki is partly insufficient compared to the actual work tasks of social instructors employed at the assessment center.