Rakenteinen kirjaaminen Vanhan Vaasan sairaalassa
Pihlajamäki, Sanna-Mari (2021)
Pihlajamäki, Sanna-Mari
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103253820
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103253820
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksen oli selvittää hoitohenkilökunnan tiedontasoa koskien rakenteista kirjaamista Vanhan Vaasan sairaalassa. Tavoitteena oli saada tietoa hoitohenkilökunnan tiedontasosta rakenteisesta kirjaamisesta hoitotyön prosessin mukaisesti. Tämän tiedon perusteella tavoitteena oli mahdollisen täydennyskoulutustarpeen arviointi. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena ja suoritettiin Vanhan Vaasan sairaalan kahdelle eri osastolle. Kysely muodostui taustatiedoista, rakenteisesta kirjaamisesta, lisäkoulutuksen tarpeesta sekä hoitotyön prosessista.
Tämän opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä toimii oikeuspsykiatria, Vanhan Vaasan sairaala, hoitotyön rakenteinen kirjaaminen, hoitotyön prosessi ja sen vaiheet. Kyselylomakkeen perustana toimi teoreettinen viitekehys, se sisälsi määrällisiä kysymyksiä sekä avoimen kysymyksen.
Tutkimuksessa tuli ilmi, että rakenteinen kirjaaminen on hyvinkin hallussa, mutta esimerkiksi komponenttien valinta koettiin psykiatrisessa hoitotyössä haastavaksi. Lisäksi hoitotyön prosessin eri vaiheiden hahmottamisen välillä oli eroja. Noin puolet vastaajista koki tarvetta lisäkoulutukselle.
Tämän opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä toimii oikeuspsykiatria, Vanhan Vaasan sairaala, hoitotyön rakenteinen kirjaaminen, hoitotyön prosessi ja sen vaiheet. Kyselylomakkeen perustana toimi teoreettinen viitekehys, se sisälsi määrällisiä kysymyksiä sekä avoimen kysymyksen.
Tutkimuksessa tuli ilmi, että rakenteinen kirjaaminen on hyvinkin hallussa, mutta esimerkiksi komponenttien valinta koettiin psykiatrisessa hoitotyössä haastavaksi. Lisäksi hoitotyön prosessin eri vaiheiden hahmottamisen välillä oli eroja. Noin puolet vastaajista koki tarvetta lisäkoulutukselle.