Anestesiasairaanhoitajan aseptinen osaaminen suonensisäisessä lääke- ja nestehoidossa : kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Hoitoon liittyvät infektiot aiheuttavat suuren taakan terveydenhuollolle. Ne aiheuttavat turhaa kärsimystä ja kuolleisuutta potilaille, ja niiden arvioidaan kustantavan yhteiskunnalle useita satoja miljoonia euroja vuodessa terveydenhuollon kuluina. Suuri osuus Suomessa tapahtuvista hoitoon liittyvistä infektioista tapahtuu leikkaus- ja anestesiatoiminnan yhteydessä. Hoitoon liittyviä infektioita voidaan ehkäistä parhaiten aseptista toimintaa noudattamalla. Leikkaussalissa tapahtuvaa aseptista toimintaa, etenkin anestesiasairaanhoitajan aseptiikan noudattavuutta ja aseptisia työvaiheita, on tutkittu Suomessa hyvin vähän.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kirjallisuuskatsauksen avulla selvittää aseptisen työskentelyn kannalta keskeisiä työvaiheita anestesiasairaanhoitajan leikkaussalissa tapahtuvassa suonensisäisessä lääke- ja nestehoidossa. Tarkoituksena on lisäksi selvittää tutkimuksista nousevia kehittämisehdotuksia aseptisen osaamisen kehittämiseksi. Opinnäytetyön tavoitteena on tuoda aiheeseen liittyvää uusinta tutkimustietoa tiivistetyssä muodossa anestesiasairaanhoitajien luettavaksi, johon perehtymällä he voivat reflektoida omia ja yhteisön toimintamalleja uusimpaan tutkimustietoon. Opinnäytetyön tuloksia voidaan käyttää myös mahdollisten jatkotutkimusten tai toiminnan kehittämisen lähtökohtana. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoksi valikoitui kuusi tutkimusartikkelia, jotka analysoitiin käyttämällä induktiivisen sisällönanalyysin menetelmää.

Tuloksissa anestesiasairaanhoitajan aseptisen työskentelyn kannalta keskeisiä työvaiheita olivat lääkeaineiden ja nestehoidon aseptinen valmistelu, lääkeaineiden aseptinen antaminen, yleinen käsihygienian noudattaminen, puhtaan alueen erottaminen kontaminoituneesta, ja toimenpiteen kiireellisyyden ja vaiheiden huomioiminen. Tutkimuksissa ehdotetut keinot anestesiasairaanhoitajan aseptisen osaamisen kehittämiseksi olivat lisäkoulutuksen järjestäminen henkilökunnalle ja aseptisen osaamisen ylläpito. Tulosten perusteella anestesiasairaanhoitajien käsihygienian noudattavuustaso on kansainvälisiin näyttöön perustuviin ohjeisiin vertaamalla erittäin alhainen, ja tarve aseptisen toiminnan kehittämiselle on ajankohtainen.

Hospital-acquired infections place a heavy burden on the health care system. They cause unnecessary patient suffering and increase the risk of mortality, and they are estimated to cost the society hundreds of millions of euros every year in healthcare costs. A large proportion of hospital-acquired infections in Finland occur in connection with surgery and anesthesia. Hospital-acquired infections are best prevented by using the correct aseptic technique. Aseptic technique in operating rooms has been studied very little in Finland, especially the compliance of aseptic technique and aseptic tasks among nurse anesthetists.

The purpose of this thesis was to use a literature review to find out the key tasks related to aseptic competence of a nurse anesthetist in intravenous drug and fluid therapy. The purpose was also to find development suggestions arising from research for the development of aseptic competence of nurse anesthetists. The aim of the thesis is to make the latest research information related to the topic available in a condensed form for nurse anesthetists to read. The information can help them to compare the latest research information to their own aseptic technique, and to their community's operating models. The results of this thesis can also be used as a starting point for possible further research or development of institution's operating models. The thesis was implemented as a narrative literature review. Six research articles were selected for the analysis. They were analyzed by using inductive content analysis.

In the results, the key tasks related to aseptic competence of a nurse anesthetist were aseptic preparation of drugs and fluid therapy, aseptic administration of drugs, general adherence to hand hygiene, separation of the clean area from the contaminated, and considering the urgency and stages of the operation. The means proposed in the research to develop the aseptic competence of the nurse anesthetists were to provide additional training for the staff and to maintain the aseptic competence. Based on the results of this thesis, the level of hand hygiene compliance of nurse anesthetists is very low compared to international evidence-based guidelines. Therefore, the need to develop aseptic practices is relevant.