Opintojakson valmistaminen kätilökoulutukseen aiheesta vastasyntyneen ja vanhempien välinen ihokontakti
Roto, Susanna; Sallinen, Elina (2011)
Roto, Susanna
Sallinen, Elina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012110915042
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012110915042
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, millaisia sisältöalueita tutkitun tiedon perusteelta löytyy vanhempien ja vauvan välisestä ihokontaktista. Tiedon pohjalta suunnittelimme aiheesta opintojakson, joka tuotettiin Metropolia Ammattikorkeakoulun opetussuunnitelman (2010) mukaisesti. Opinnäytetyö tehtiin Hyvä syntymä – hankkeeseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää aiheeseen liittyvää opetusta kätilöiden koulutuksessa.
Opinnäytetyö on kirjallisuuskatsaus, joka tehtiin soveltamalla systemaattisen kirjallisuuskatsauksen periaatteita. Valitun aineiston pohjalta suunnittelimme opintojakson sisällön ja tavoitteet. Aineisto haettiin seuraavista tietokannoista: Cinahl, PubMed ja Ovid. Aineisto koostui neljästätoista tieteellisestä tutkimuksesta.
Tutkimustulosten perusteella ihokontaktista on hyötyä sekä vauvalle että vanhemmille. Ihokontakti helpottaa vastasyntyneen sopeutumista kohdun ulkoiseen elämään, lisää vauvan ja vanhempien välistä vuorovaikutusta, toimii kivunlievityskeinona vastasyntyneelle sekä vaikuttaa suotuisasti imetyksen onnistumiseen. Tutkimusten pohjalta poimimme keinoja, joiden avulla kätilö voi edistää ihokontakti toteutumista sekä ihokontaktin toteutumista estäviä tekijöitä.
Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittavat, että ihokontaktia toteutetaan vaihtelevasti ja toteutustapa ei ole yhdenmukainen. Ihokontaktin eduista on vahvaa näyttöä, joten sitä tulisi toteuttaa yhä useammin ja kätilön tulisi kannustaa vanhempia pitämään vauvaa ihokontaktissa. Tutkimuksemme johtopäätöksenä voimme todeta, että ihokontakti monien etujen takia kätilöiden tulisi tiedostaa ihokontaktin hyödyt ja osata toteuttaa sitä yhdenmukaisesti.
Opinnäytetyö on kirjallisuuskatsaus, joka tehtiin soveltamalla systemaattisen kirjallisuuskatsauksen periaatteita. Valitun aineiston pohjalta suunnittelimme opintojakson sisällön ja tavoitteet. Aineisto haettiin seuraavista tietokannoista: Cinahl, PubMed ja Ovid. Aineisto koostui neljästätoista tieteellisestä tutkimuksesta.
Tutkimustulosten perusteella ihokontaktista on hyötyä sekä vauvalle että vanhemmille. Ihokontakti helpottaa vastasyntyneen sopeutumista kohdun ulkoiseen elämään, lisää vauvan ja vanhempien välistä vuorovaikutusta, toimii kivunlievityskeinona vastasyntyneelle sekä vaikuttaa suotuisasti imetyksen onnistumiseen. Tutkimusten pohjalta poimimme keinoja, joiden avulla kätilö voi edistää ihokontakti toteutumista sekä ihokontaktin toteutumista estäviä tekijöitä.
Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittavat, että ihokontaktia toteutetaan vaihtelevasti ja toteutustapa ei ole yhdenmukainen. Ihokontaktin eduista on vahvaa näyttöä, joten sitä tulisi toteuttaa yhä useammin ja kätilön tulisi kannustaa vanhempia pitämään vauvaa ihokontaktissa. Tutkimuksemme johtopäätöksenä voimme todeta, että ihokontakti monien etujen takia kätilöiden tulisi tiedostaa ihokontaktin hyödyt ja osata toteuttaa sitä yhdenmukaisesti.