Ilmanvaihtokoneiden kuntotutkimus ja peruskorjaus

Abstract

Insinöörityössä tutkittiin toimistorakennuksen ilmanvaihtokoneiden tekninen kunto ja esitettiin kunkin ilmanvaihtokoneen elinkaaren pidentämiseksi tehtäviä korjaustoimenpiteitä. Tutkittuja ilmanvaihtokoneita oli kohteessa yhteensä 32 kappaletta. Toimenpiteiden arvioitiin pidentävän kunkin ilmanvaihtokoneen käyttöikää noin kymmenellä vuodella. Peruskorjaus osoittautui kustannustehokkaammaksi vaihtoehdoksi verrattuna kokonaisten ilmanvaihtokoneiden uusimiseen.

Kutakin ilmanvaihtojärjestelmää palveleva ilmanvaihtokone tutkittiin silmämääräisesti arvioiden, sekä lämpötila- ja glykolipitoisuusmittauksin. Koneista löytyi muun muassa korroosiovaurioita, ikääntyneiden antureiden aiheuttamia ohjausvirheitä sekä kuluneiden osien aiheuttamaa ilmanlaadun heikkenemistä.

Tutkimuksessa paneuduttiin myös ilmanvaihtojärjestelmien energiatehokkuuteen. Jokaiselle tulo-poistokoneelle laskettiin teoreettinen energiansäästö vuositasolla, mikäli niiden puhaltimet uusittaisiin. Nykyiset puhaltimet ovat hihnavetoisia, ja niiden hyötysuhde on huomattavasti pienempi kuin uusissa suoravetoisissa puhaltimissa.

Työnantajalleni tuotettu asiakasraportti luovutettiin tilaajalle tammikuussa 2012, mutta sen perusteella tehtävistä korjaustoimenpiteistä ei ole vielä tehty päätöstä.

Tuloksena saatiin laskelma, jonka perusteella voidaan todeta, että energiansäästötoimenpiteenä puhaltimien ja muiden osien uusiminen ei ole kannattavaa, mutta kunnossapitotoimenpiteenä se on kuitenkin välttämätön.

This final year project surveyed the air handling units within an office building and suggested repair procedures for them. The goal was to lengthen the life span of the units and decide whether a full replacement was necessary. The study showed that replacing only the necessary parts was enough to expand the life span by at least ten years.

Each air handling unit was thoroughly surveyed by visual examination of the parts, and by measuring the air temperature in various parts of the unit. In addition, the concentration of ethylene-glycol in the heat recovery networks was tested and found appropriate.

The survey revealed corrosion damage, misleading sensor information and loss of indoor air quality due to leaking filter frames.

The energy efficiency of the air handling units was also covered by the study. An energy saving calculation made for each unit showed how much energy could be saved if the current belt-operated supply and exhaust air blowers of a unit were replaced by more efficient modern direct-driven blowers.

The actual report was delivered to the customer on January 2012, but so far no decision of the repair procedures has been made.