"Me kaikki oltiin ihan eritaustasii, mut jollain tavalla samantaustasii" : Kulttuurisensitiivisyys ja vertaisuuden merkitys monikulttuurisessa lastenkodissa
Pätynen, Antti; Nieminen, Elina (2021)
Pätynen, Antti
Nieminen, Elina
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103314068
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103314068
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kartoittaa kulttuurisensitiivisyyden toteutumista ja vertaisuuden merkitystä lastenkodissa. Toteutimme opinnäytetyön yhteistyössä Monikulttuurinen Koti Ilolan kanssa. Ilola on lastensuojelun sijaishuollon ympärivuorokautinen yksikkö, joka on osa Yhteiset Lapsemme ry:n lapsi- ja perhepalveluja.
Tutkimme aihetta asiakkaan näkökulmasta, sillä suurin osa aiemmista tutkimuksista käsitteli työntekijöiden kokemuksia. Tavoitteemme oli tuottaa tietoa, jonka avulla Ilolan johto sekä työntekijät voivat reflektoida ja tarvittaessa kehittää toimintatapojaan. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, ja tutkimusmenetelmänä käytimme teemahaastatteluja. Teemoitimme haastattelut kulttuurisensitiivisyyden ja vertaisuuden ympärille ja käytimme apunamme työn liitteenä olevaa haastattelurunkoa. Työtä varten haastattelimme kolmea Ilolan entistä asukasta. Nauhoitimme jokaisen haastattelun ja litteroimme ne tekstimuotoon tarkempaa analysointia varten.
Jaoimme haastatteluaineiston neljään eri teemaan: kulttuurisensitiivisyys, syntymäkulttuurin tukeminen, suomalaiseen kulttuuriin liittyminen sekä vertaisuuden merkitys. Haastatteluaineistosta kävi ilmi haastateltavien tyytyväisyys Ilolan työntekijöiden kulttuurisensitiivistä työotetta kohtaan. Tämän lisäksi vertaisuus koettiin merkityksellisenä asiana lastenkotiympäristössä. Aineistosta kävi ilmi, että Ilolassa on onnistuttu luomaan kodinomainen ilmapiiri ja erilaiset kulttuurit sekä niiden ominaispiirteet on otettu huomioon lastenkodin arjessa.
Haastateltavat arvostivat erityisesti oman syntymäkulttuurin sekä äidinkielen ylläpitämisen tukemista. Heitä yhdisti jaettu kokemus erilaisuuden tunteesta lastenkodin ulkopuolisissa toimintaympäristöissä ja esiin nousikin lastenkodin ulkopuolisten asioiden, kuten esimerkiksi koulun valinnan, tärkeys. Lastenkodin monikulttuurisuuden lisäksi monikulttuurinen ympäristö koulussa koettiin merkityksellisenä asiana, sillä se mahdollisti samaa äidinkieltä puhuvien ja samasta kulttuuritaustasta tulevien ihmisten kohtaamisen. Tällaisessa ympäristössä lapset jakoivat kokemuksen maahanmuuttajataustasta, mikä teki heistä vertaisia keskenään. Aihetta maahanmuuttajataustan luoman vertaisuuden jatkotutkimukselle sosiaalialalla on, sillä vertaisuuden nähtiin lisäävän hyvinvointia sekä luovan yhdenvertaisuuden tunnetta. Myös erilaisten kulttuurien kohtaamisesta ja kulttuurisensitiivisyydestä kaivataan lisää tutkimustietoa, jotta sosiaalialan työntekijöiden kulttuurista kompetenssia voidaan parantaa.
Tutkimme aihetta asiakkaan näkökulmasta, sillä suurin osa aiemmista tutkimuksista käsitteli työntekijöiden kokemuksia. Tavoitteemme oli tuottaa tietoa, jonka avulla Ilolan johto sekä työntekijät voivat reflektoida ja tarvittaessa kehittää toimintatapojaan. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, ja tutkimusmenetelmänä käytimme teemahaastatteluja. Teemoitimme haastattelut kulttuurisensitiivisyyden ja vertaisuuden ympärille ja käytimme apunamme työn liitteenä olevaa haastattelurunkoa. Työtä varten haastattelimme kolmea Ilolan entistä asukasta. Nauhoitimme jokaisen haastattelun ja litteroimme ne tekstimuotoon tarkempaa analysointia varten.
Jaoimme haastatteluaineiston neljään eri teemaan: kulttuurisensitiivisyys, syntymäkulttuurin tukeminen, suomalaiseen kulttuuriin liittyminen sekä vertaisuuden merkitys. Haastatteluaineistosta kävi ilmi haastateltavien tyytyväisyys Ilolan työntekijöiden kulttuurisensitiivistä työotetta kohtaan. Tämän lisäksi vertaisuus koettiin merkityksellisenä asiana lastenkotiympäristössä. Aineistosta kävi ilmi, että Ilolassa on onnistuttu luomaan kodinomainen ilmapiiri ja erilaiset kulttuurit sekä niiden ominaispiirteet on otettu huomioon lastenkodin arjessa.
Haastateltavat arvostivat erityisesti oman syntymäkulttuurin sekä äidinkielen ylläpitämisen tukemista. Heitä yhdisti jaettu kokemus erilaisuuden tunteesta lastenkodin ulkopuolisissa toimintaympäristöissä ja esiin nousikin lastenkodin ulkopuolisten asioiden, kuten esimerkiksi koulun valinnan, tärkeys. Lastenkodin monikulttuurisuuden lisäksi monikulttuurinen ympäristö koulussa koettiin merkityksellisenä asiana, sillä se mahdollisti samaa äidinkieltä puhuvien ja samasta kulttuuritaustasta tulevien ihmisten kohtaamisen. Tällaisessa ympäristössä lapset jakoivat kokemuksen maahanmuuttajataustasta, mikä teki heistä vertaisia keskenään. Aihetta maahanmuuttajataustan luoman vertaisuuden jatkotutkimukselle sosiaalialalla on, sillä vertaisuuden nähtiin lisäävän hyvinvointia sekä luovan yhdenvertaisuuden tunnetta. Myös erilaisten kulttuurien kohtaamisesta ja kulttuurisensitiivisyydestä kaivataan lisää tutkimustietoa, jotta sosiaalialan työntekijöiden kulttuurista kompetenssia voidaan parantaa.