Kivunhoidon onnistumisen arviointi Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen ensihoidossa
Ronkainen, Jesse; Törmänen, Jarmo; Välikangas, Jenni (2021)
Ronkainen, Jesse
Törmänen, Jarmo
Välikangas, Jenni
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104044193
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104044193
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tehdä tutkimus, kuinka Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen ensihoidon potilaiden akuutin kivunhoidon vastetta seurataan ja kuinka hyvin käytössä olevat kipulääkkeet vaikuttavat. Saimme opinnäytetyön aiheen Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselta. Pelastuslaitokselle tulevat asiakaspalautteet koskevat suurimmaksi osaksi riittämätöntä kivunhoitoa, joten aihe oli tarpeellinen. Tutkimuksen tarkoitus oli vastata tutkimuskysymyksiimme; miten kipua on hoidettu ja millainen kivunhoidon vaste on saavutettu. Tavoitteena on parantaa potilaiden kivunhoitoa ja sitä kautta potilastyytyväisyyttä.
Tutkimus toteutettiin käymällä läpi 450 sähköistä ensihoitokertomusta Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen ensihoidon suorittamilta tehtäviltä. Ensihoitokertomuksien läpikäyntiin tarvitsimme tutkimusluvan pelastuslaitokselta sekä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä. Tutkimusaineisto rajattiin sisäänottokriteerien mukaisesti ja muutamien koeajojen jälkeen huomasimme, että jokainen ensihoitokertomus tulee avata poikkeavan kirjaamisen vuoksi. Ensihoitokertomuksista etsimme itse tekemämme tiedonkeruulomakkeen avulla tarvittavat tiedot ja syötimme ne Webpropol-ohjelmaan. Ohjelmasta saatujen tilastojen avulla teimme johtopäätökset potilaille annetuista kipulääkkeistä ja minkälainen vaste niillä on ollut.
Tutkimustuloksia vertasimme Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tekemään kivunhoito-ohjeeseen ensihoidossa. Tutkimuskysymyksiimme saimme vastaukset tiedonkeruulomakkeellamme tehdyillä kysymyksillä. Tuloksien perusteella kivunhoidon vastetta voisi parantaa sekä kirjaaminen voisi olla yhtenevämpää. Osa potilaista koki, ettei annettu kipulääke lievittänyt kipua ollenkaan tai kipu lievittyi vähän. Tulosten läpikäymistä hidastivat erilaiset tavat täyttää ensihoitokertomuksia. Osa ensihoitajista ei hyödyntänyt rakenteellista kirjaamista, vaan hoidon vaste on kirjattuna vapaaseen tekstiosaan. Aiheesta voisi tehdä esimerkiksi parin vuoden päästä uuden tutkimuksen sillä ajatuksella, että onko kirjaamisesta tullut yhtenäisempää ja onko potilaiden kipulääkitystä tehostettu.
Tutkimus toteutettiin käymällä läpi 450 sähköistä ensihoitokertomusta Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen ensihoidon suorittamilta tehtäviltä. Ensihoitokertomuksien läpikäyntiin tarvitsimme tutkimusluvan pelastuslaitokselta sekä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä. Tutkimusaineisto rajattiin sisäänottokriteerien mukaisesti ja muutamien koeajojen jälkeen huomasimme, että jokainen ensihoitokertomus tulee avata poikkeavan kirjaamisen vuoksi. Ensihoitokertomuksista etsimme itse tekemämme tiedonkeruulomakkeen avulla tarvittavat tiedot ja syötimme ne Webpropol-ohjelmaan. Ohjelmasta saatujen tilastojen avulla teimme johtopäätökset potilaille annetuista kipulääkkeistä ja minkälainen vaste niillä on ollut.
Tutkimustuloksia vertasimme Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tekemään kivunhoito-ohjeeseen ensihoidossa. Tutkimuskysymyksiimme saimme vastaukset tiedonkeruulomakkeellamme tehdyillä kysymyksillä. Tuloksien perusteella kivunhoidon vastetta voisi parantaa sekä kirjaaminen voisi olla yhtenevämpää. Osa potilaista koki, ettei annettu kipulääke lievittänyt kipua ollenkaan tai kipu lievittyi vähän. Tulosten läpikäymistä hidastivat erilaiset tavat täyttää ensihoitokertomuksia. Osa ensihoitajista ei hyödyntänyt rakenteellista kirjaamista, vaan hoidon vaste on kirjattuna vapaaseen tekstiosaan. Aiheesta voisi tehdä esimerkiksi parin vuoden päästä uuden tutkimuksen sillä ajatuksella, että onko kirjaamisesta tullut yhtenäisempää ja onko potilaiden kipulääkitystä tehostettu.