Espanjantauti jätti jäljen pandemiahistoriaan: vaikutukset pandemiaan varautumiseen
Vuoristo, Annika; Vihtari, Sylvia (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104054205
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104054205
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on saada ja jakaa tietoa espanjantaudin taudinkuvasta, vaikutuksista Suomen terveydenhuoltoon ja pandemian varautumissuunnitelmaan, sekä verrata espanjantautia ja koronaa keskenään. Useassa artikkelissa tulee ilmi espanjantaudin ja koronan yhtäläisyydet. Työn tavoitteena on lisätä ymmärrystä, miten kokonaisvaltaisesti espanjantauti on vaikuttanut pandemioiden historiaan ja pandemiaan varautumiseen.
Opinnäytetyö toteutettiin kahta eri metodia soveltaen. Metodit olivat katsaus kirjallisuuteen sekä historiallinen menetelmä. Opinnäytetyöhön on koottu jo olemassa olevaa tutkittua ja kirjallisuuteen perustuvaa tietoa.
Opinnäytetyön tuloksissa havaittiin useaan kertaan eriäväistä tietoa espanjantaudista, jotka ovatkin esitetty opinnäytetyön tulokset -osiossa. Espanjantaudin nimitys antaa virheellistä tietoa siitä, mistä espanjantauti on oikeasti peräisin. Espanjantauti on usean tutkimuksen mukaan luultavasti peräisin Yhdysvalloista.
Pandemioiden epidemiologiasta saatiin paljon uutta tietoa. Pandemiat tulevat tavallisesti sykleissä 10–60 vuoden välein ja usein ne tulevat myös aalloissa. Näin on myös espanjantaudin kohdalla, se tuli kaikkiaan neljässä aallossa.
Suomen terveydenhuollon puutteet korostuivat espanjantaudin aikaan. Espanjantauti opetti paljon pandemioihin suojautumisesta ja varautumisesta. Vielä vuonna 2004 Suomen pandemian varautumissuunnitelmassa havaittiin puutteita, joita on WHO:n pyynnöstä päivitetty.
Opinnäytetyöprosessin aikana huomattiin useaan kertaan se, miten eri artikkeleissa nostettiin esiin koronan (COVID-19) ja espanjantaudin yhtäläisyyksiä, muun muassa taudinkuvassa ja tartuntatavoissa. Näihin yhtäläisyyksiin on myös paneuduttu opinnäytetyössä.
Jatkotutkimusaiheiksi nousi seuraavat: miten espanjantauti on vaikuttanut pandemiavarautumiseen, miten suojautuminen ja varautuminen pandemiaan on kehittynyt pandemia-aaltojen myötä ja olisiko koronapandemiaan voitu varautua paremmin.
Opinnäytetyö toteutettiin kahta eri metodia soveltaen. Metodit olivat katsaus kirjallisuuteen sekä historiallinen menetelmä. Opinnäytetyöhön on koottu jo olemassa olevaa tutkittua ja kirjallisuuteen perustuvaa tietoa.
Opinnäytetyön tuloksissa havaittiin useaan kertaan eriäväistä tietoa espanjantaudista, jotka ovatkin esitetty opinnäytetyön tulokset -osiossa. Espanjantaudin nimitys antaa virheellistä tietoa siitä, mistä espanjantauti on oikeasti peräisin. Espanjantauti on usean tutkimuksen mukaan luultavasti peräisin Yhdysvalloista.
Pandemioiden epidemiologiasta saatiin paljon uutta tietoa. Pandemiat tulevat tavallisesti sykleissä 10–60 vuoden välein ja usein ne tulevat myös aalloissa. Näin on myös espanjantaudin kohdalla, se tuli kaikkiaan neljässä aallossa.
Suomen terveydenhuollon puutteet korostuivat espanjantaudin aikaan. Espanjantauti opetti paljon pandemioihin suojautumisesta ja varautumisesta. Vielä vuonna 2004 Suomen pandemian varautumissuunnitelmassa havaittiin puutteita, joita on WHO:n pyynnöstä päivitetty.
Opinnäytetyöprosessin aikana huomattiin useaan kertaan se, miten eri artikkeleissa nostettiin esiin koronan (COVID-19) ja espanjantaudin yhtäläisyyksiä, muun muassa taudinkuvassa ja tartuntatavoissa. Näihin yhtäläisyyksiin on myös paneuduttu opinnäytetyössä.
Jatkotutkimusaiheiksi nousi seuraavat: miten espanjantauti on vaikuttanut pandemiavarautumiseen, miten suojautuminen ja varautuminen pandemiaan on kehittynyt pandemia-aaltojen myötä ja olisiko koronapandemiaan voitu varautua paremmin.