Verkkovuorovaikutus hoitotyössä
Sillah, Nina Marica (2021)
Sillah, Nina Marica
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104064222
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104064222
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli kuvailla aikaisemman tutkimuksen perusteella verkkovuorovaikutusta hoitotyössä. Vastauksia etsin tutkimuskysymyksiin: 1. Miten verkkovuorovaikutuksen käyttäjät kokevat verkkovuorovaikutuksen? 2. Miten verkkovuorovaikutus eroaa kasvotusten koetusta vuorovaikutuksesta? ja 3. Millaisia ongelmia verkkovuorovaikutuksessa on? Tavoitteena oli hyödyntää saatua tietoa verkkovuorovaikutuksesta hoitotyön eri osa-alueilla.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytetyön alussa määritellyt tutkimuskysymykset ohjasivat koko ajan aineiston hakua, tulosten tarkastelua sekä kuvailun rakentamista. Aiheesta tehtyjä tutkimuksia etsittiin systemaattisesti 4 eri tietokannasta; Cinahlista, ScienceDirectista, PubMedista ja Medicistä. Tähän kirjallisuuskatsaukseen valittiin 8 tutkimusartikkelia, jotka sisällönanalyysin periaatteiden mukaisesti luokiteltiin vastaamaan tutkimuskysymyksiin.
Tulosten mukaan verkkovuorovaikutuksella on positiivinen vaikutus vanhusten kokemaan yksinäisyyden ja syrjäytyneisyyden tunteeseen. Apua saadessaan vanhukset voivat pitää yhteyttä omaisiin esimerkiksi videopuheluiden avulla. Ammattilaiset ja omaiset jakautuvat kahteen ryhmään verkkovuorovaikutuksen suhteen. Osa on positiivisin mielin ja osa kokee sen vievän liikaa aikaa ja olevan jopa ahdistavaa. Tutkimuksissa kävi myös ilmi, että nimettömyys on tärkeää asiakkaan etsiessä apua verkosta. Etenkin arkaluontoisten ja leimaavien asioiden suhteen asiakkaat kokivat hakevansa todennäköisemmin apua, jos saivat tehdä sen nimettömästi. Verkkovuorovaikutus keinona videopuhelut koettiin hyvänä asiana etenkin silloin kun asiakaan olisi ollut vaikea päästä fyysisesti paikalle, mutta he halusivat kuitenkin nähdä kenen kanssa keskustelivat. Tutkimuksista kävi myös ilmi, että vanhemmat ovat aktiivisia internetin käyttäjiä ja kokevat löytävänsä verkosta tarpeellista tietoa lapsensa sairaudesta ja voivat osallistua vertaistukiryhmiin verkossa ja kaiken tämän he voivat tehdä teknologian avulla ja pysyä sairaan lapsensa vierellä koko ajan.
Tutkimukset osoittivat verkkovuorovaikutuksen olevan käytännöllinen työväline monissa tilanteissa. Vuorovaikutusta tullaan käyttämään yhä enemmän tulevaisuudessa, mutta samaan aikaan myös kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus tulee olemaan tärkeä työväline. Verkkovuorovaikutuksella on monia hyviä puolia, mutta muutama negatiivinen puoli löytyi myös. Tutkimuksiin osallistuneita mietitytti, onko verkkovuorovaikutuksen aikana käydyt luottamukselliset asiat varmasti turvassa verkossa eivätkä heidän asioihinsa pääse kukaan ulkopuolinen käsiksi. Verkkovuorovaikutusta kehitetään jatkuvasti sen mukaan mitä väestö tarvitsee ja sen vuoksi on tärkeää tutkia sen toimintaa ja korjata negatiivisiksi koettuja asioita, kuten esimerkiksi internetin toimivuus ja älylaitteiden toimivuus.
Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää hoitotyössä monella eri osa-alueella, esimerkiksi potilasohjauksessa. Tuloksia voi hyödyntää myös sairaanhoitajien koulutuksessa.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytetyön alussa määritellyt tutkimuskysymykset ohjasivat koko ajan aineiston hakua, tulosten tarkastelua sekä kuvailun rakentamista. Aiheesta tehtyjä tutkimuksia etsittiin systemaattisesti 4 eri tietokannasta; Cinahlista, ScienceDirectista, PubMedista ja Medicistä. Tähän kirjallisuuskatsaukseen valittiin 8 tutkimusartikkelia, jotka sisällönanalyysin periaatteiden mukaisesti luokiteltiin vastaamaan tutkimuskysymyksiin.
Tulosten mukaan verkkovuorovaikutuksella on positiivinen vaikutus vanhusten kokemaan yksinäisyyden ja syrjäytyneisyyden tunteeseen. Apua saadessaan vanhukset voivat pitää yhteyttä omaisiin esimerkiksi videopuheluiden avulla. Ammattilaiset ja omaiset jakautuvat kahteen ryhmään verkkovuorovaikutuksen suhteen. Osa on positiivisin mielin ja osa kokee sen vievän liikaa aikaa ja olevan jopa ahdistavaa. Tutkimuksissa kävi myös ilmi, että nimettömyys on tärkeää asiakkaan etsiessä apua verkosta. Etenkin arkaluontoisten ja leimaavien asioiden suhteen asiakkaat kokivat hakevansa todennäköisemmin apua, jos saivat tehdä sen nimettömästi. Verkkovuorovaikutus keinona videopuhelut koettiin hyvänä asiana etenkin silloin kun asiakaan olisi ollut vaikea päästä fyysisesti paikalle, mutta he halusivat kuitenkin nähdä kenen kanssa keskustelivat. Tutkimuksista kävi myös ilmi, että vanhemmat ovat aktiivisia internetin käyttäjiä ja kokevat löytävänsä verkosta tarpeellista tietoa lapsensa sairaudesta ja voivat osallistua vertaistukiryhmiin verkossa ja kaiken tämän he voivat tehdä teknologian avulla ja pysyä sairaan lapsensa vierellä koko ajan.
Tutkimukset osoittivat verkkovuorovaikutuksen olevan käytännöllinen työväline monissa tilanteissa. Vuorovaikutusta tullaan käyttämään yhä enemmän tulevaisuudessa, mutta samaan aikaan myös kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus tulee olemaan tärkeä työväline. Verkkovuorovaikutuksella on monia hyviä puolia, mutta muutama negatiivinen puoli löytyi myös. Tutkimuksiin osallistuneita mietitytti, onko verkkovuorovaikutuksen aikana käydyt luottamukselliset asiat varmasti turvassa verkossa eivätkä heidän asioihinsa pääse kukaan ulkopuolinen käsiksi. Verkkovuorovaikutusta kehitetään jatkuvasti sen mukaan mitä väestö tarvitsee ja sen vuoksi on tärkeää tutkia sen toimintaa ja korjata negatiivisiksi koettuja asioita, kuten esimerkiksi internetin toimivuus ja älylaitteiden toimivuus.
Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää hoitotyössä monella eri osa-alueella, esimerkiksi potilasohjauksessa. Tuloksia voi hyödyntää myös sairaanhoitajien koulutuksessa.