Kanttori musiikkipedagogina seurakunnassa Oulun hiippakunnan alueella
Luukkonen, Pekka (2021)
Avaa tiedosto
Lataukset:
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104084391
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104084391
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia kanttorin roolia musiikkipedagogina seurakunnissa Oulun hiippakunnan alueella. Opinnäytetyössä pyritään selvittämään, onko alueen seurakunnissa tarvetta musiikkipedagogille ja miten tarpeeseen voisi vastata. Tutkielma on toteutettu kahden kyselytutkimuksen ja yhden haastattelun avulla. Kyselytutkimus tehtiin Webropol-ohjelmalla. Kysymykset ovat tämän tutkielman lopussa liitteinä. Lisäksi haastateltiin Oulun ammattikorkeakoulun syksyllä 2020 alkaneen kanttori-musiikkipedagogikoulutuksen vastaavaa lehtoria, Ismo Hintsalaa. Hintsalalta haluttiin kysyä koulutuslinjan kehitysvaiheista ja kanttori-musiikkipedagogien työllisyysnäkymistä valmistuvilla kanttorimusiikkipedagogeilla voisivat olla.
Ensimmäisessä kyselyssä selvitettiin, onko Suomen evankelisluterilaisen kirkon seurakunnissa jo järjestetty musiikkikoulutyyppistä musiikinopetusta eli onko opetusta annettu yksittäisissä soittimissa tai laulussa ja mitä soittimia opetusvalikoimissa oli ja millä tavalla rahoitus on järjestetty. Toisessa kyselyssä tutkittiin Oulun hiippakunnan seurakuntien tämänhetkisen musiikkitoiminnan laajuutta. Lisäksi selvitettiin seurakuntien halua ja mahdollisuuksia kehittää musiikkikasvatustaan: minkälaista halukkuutta viranhaltijoilla voisi olla musiikkikoulumaisen toiminnan kehittämiseen, olisiko heillä vapaita tiloja toimintaa varten tai resursseja hankkia uusia soittimia.
Tutkimustulosten perusteella musiikkikoulumaista toimintaa oli vain harvoissa seurakunnissa koko Suomessa ja niissäkin oli toiminta järjestetty eri tavoin. Toisessa kyselyssä selvisi, että halukkuutta kehittää uudenlaista musiikinopetusta seurakunnassa voisi olla ja opetustoimintaan sopivia tiloja olisi runsaasti käytettävissä.
Opinnäytetyön tulosten pohjalta tunnistettiin mahdollisia jatkotutkielman aiheita kanttorin asemasta musiikkipedagogina tulevaisuudessa: minkälainen kanttorin työpäivä voisi olla musiikkipedagogina? Saattaisivatko perinteiset työtavat ja raja-aidat olla esteenä musiikkikoulumaisen toiminnan kehittämiselle ja voitaisiinko seurakuntiin perustaa omia tai yhteisiä musiikkikouluja tulevaisuudessa.
Ensimmäisessä kyselyssä selvitettiin, onko Suomen evankelisluterilaisen kirkon seurakunnissa jo järjestetty musiikkikoulutyyppistä musiikinopetusta eli onko opetusta annettu yksittäisissä soittimissa tai laulussa ja mitä soittimia opetusvalikoimissa oli ja millä tavalla rahoitus on järjestetty. Toisessa kyselyssä tutkittiin Oulun hiippakunnan seurakuntien tämänhetkisen musiikkitoiminnan laajuutta. Lisäksi selvitettiin seurakuntien halua ja mahdollisuuksia kehittää musiikkikasvatustaan: minkälaista halukkuutta viranhaltijoilla voisi olla musiikkikoulumaisen toiminnan kehittämiseen, olisiko heillä vapaita tiloja toimintaa varten tai resursseja hankkia uusia soittimia.
Tutkimustulosten perusteella musiikkikoulumaista toimintaa oli vain harvoissa seurakunnissa koko Suomessa ja niissäkin oli toiminta järjestetty eri tavoin. Toisessa kyselyssä selvisi, että halukkuutta kehittää uudenlaista musiikinopetusta seurakunnassa voisi olla ja opetustoimintaan sopivia tiloja olisi runsaasti käytettävissä.
Opinnäytetyön tulosten pohjalta tunnistettiin mahdollisia jatkotutkielman aiheita kanttorin asemasta musiikkipedagogina tulevaisuudessa: minkälainen kanttorin työpäivä voisi olla musiikkipedagogina? Saattaisivatko perinteiset työtavat ja raja-aidat olla esteenä musiikkikoulumaisen toiminnan kehittämiselle ja voitaisiinko seurakuntiin perustaa omia tai yhteisiä musiikkikouluja tulevaisuudessa.