Hoitohenkilökunnan näkemyksiä varautumisesta Covid-19 pandemiaan Tehostetun hoidon toimintayksikössä

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa hoitohenkilökunnan näkemyksistä Covid-19 pandemiauhkaan varautumisesta Tehostetun hoidon toimintayksikössä. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa siitä, miten varautumisessa ja toiminnan organisoinnissa onnistuttiin Tehostetun hoidon toimintayksikössä hoitohenkilökunnan näkökulmasta. Tätä hoitohenkilökunnalta saatua tietoa voidaan mahdollisesti käyttää apuna käytännön toiminnan organisoinnissa varautumiseen liittyen. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautui pandemiaan ja pandemiaan varautumiseen sekä Kiinan Wuhanissa joulukuussa 2019 ensimmäiseen todettuun uuteen koronavirus SARS-CoV-2:een. Tutkimuksessa käytettiin teoreettisena pohjana kansallisia varautumissuunnitelmia influenssapandemian varalle vuosilta 2006 ja 2012. Tutkimuksessa käytetty kyselylomake pohjautui hyvin pitkälle näissä varautumissuunnitelmissa esitettyihin toimintoihin, koskien sairaaloiden varautumista ja toiminnan organisoimista niissä. Kysely toteutettiin Tehostetun hoidon toimintayksikössä Webropol- kyselynä toimintayksikön hoitohenkilökunnalle. Tutkimuksen aineisto analysoitiin käyttäen apuna SPSS-tilasto ohjelmaa. Toiminnan koordinointi pandemian aikana oli hyvää sekä organisaatiotasolla että Tehostetun hoidon toimintayksikössä. Toiminnan ja tilojen käytön uudelleen organisoinnissa onnistuttiin sekä niitä muutettiin riittävän ajoissa pandemiatilanteen mukaan. Lisätyövoiman hankkimisessa tehohoitotyöskentelyyn onnistuttiin. COVID-19 potilaiden hoitoketjussa Infektioiden välttämiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Materiaalinen varautuminen koettiin pääasiassa hyvänä, mutta erikokoisia suojaimia ei ollut. Organisaation sisäinen viestintä koettiin pääasiassa selkeänä, mutta vastaajista jopa kolmasosalla ei ollut selkeätä kantaa tästä. Selkeätä kantaa myöskään siitä, kuka vastasi viestinnästä Tehostetun hoidon toimintayksikössä ei vastaajilla ollut, mutta pääasiallinen viestintämuoto oli sähköposti ja viestintä koettiin toimintayksikössä pääosin riittävänä.

The aim of this thesis was to get information about the views of nursing staff on the preparedness for the COVID-19 pandemic in the intensive care unit. The purpose was to get information about the preparedness in the intensive care unit and how successful the measures were from the staff´s point of views. This information received from the staff can be used when planning practical activities and preparing for such situations. The theoretical framework of the study is based on pandemic and preparing for a pandemic and on the new coronavirus SARS-CoV-2 that was identified the first time in Wuhan in China in December 2019. National preparedness plans for influenza pandemic for the year 2006 and 2012 were used as to basis of the theoretical framework. The questionnaire that was used in the research is based on these national plans. The survey was conducted as a Webropol - survey for the staff on the intensive care unit. The material was analysed using SPSS - statistical software. The coordination of activities was good both in the organization level and in the intensive care unit. The reorganization of the activities and the facilities was successful and they were modified early enough taking the pandemic into account. Recruiting additional labor force for the intensive care unit was successful. Special attention should be paid to avoiding infection in the care chain. The material for the preparedness was mainly considered sufficient but protective equipment in different sizes was not available. Internal communication within the organization was mainly considered good, but up to one third of the respondents had no clear opinion about this. The respondents did not either have a clear opinion about who was responsible for the communication on the intensive care unit, but it was considered sufficient and e-mail was the main form of communication.