Päihteidenkäyttäjien kohtaaminen terveysaseman vastaanotolla hoitajien arvioimana : Laadullinen tutkimus
Laitinen, Hanna; Liuski, Roosa (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104114580
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104114580
Tiivistelmä
Sairaanhoitaja voi kohdata päihteidenkäyttäjän monessa eri työympäristössä, kuten päivystyksessä tai terveysaseman vastaanotolla. Päihteidenkäyttäjän kohtaamisessa hoitajan tulisi tunnistaa asiakkaan riskirajat ylittävä päihteiden käyttö. Ongelmakäytön tunnistamiseen on tehty erilaisia menetelmiä, kuten AUDIT-kysely. Keskeisin asia päihteiden ongelmakäytön tunnistamisessa on puheeksiotto. Päihteiden käyttö tulisi ottaa rutiininomaisesti puheeksi kaikkien potilaiden kanssa, etenkin tapaturmien yhteydessä. Päihteidenkäyttäjän kohtaamiseen ei saa vaikuttaa hoitajan omat asenteet, vaan jokainen asiakas on kohdattava tasavertaisesti. Hyvän päihdeosaamisen kulmakiviä ovat sairaanhoitajan eettinen työote, lainsäädännön tunteminen ja potilaan hyvä ohjaaminen.
Opinnäytetyössä tutkittiin yhden Kainuun sosiaali- ja terveyshuollon kuntayhtymän terveysaseman vastaanoton hoitajien kokemusta omasta päihdeosaamisestaan sekä asenteita ja niiden muodostumista päihteidenkäyttäjiä kohtaan. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda esiin päihdeosaamisen merkitys osana hoitajan työkuvaa ja osoittaa terveysasemalle heillä työskentelevien hoitajien mahdollinen lisäkoulutuksen tarve. Toimeksiantajana opinnäytetyössä oli Kainuun sosiaali- ja terveyshuollonkuntayhtymä.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusta. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, johon vastauksia sairaanhoitajilta ja kansanterveyshoitajilta saatiin yhteensä kuusi. Aineiston analyysi tehtiin sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustulosten mukaan vastaanotolla työskentelevät hoitajat tunnistavat tilanteita, jolloin päihteiden käyttö tulisi ottaa asiakkaan kanssa puheeksi, ja he tekevät sitä myös rutiininomaisesti terveyskartoituksen yhteydessä. Puheeksiotto koettiin sekä helppona että haastavana. Puheeksiotto nähtiin hoitajien arvioimana myös eri näkökulmista, suurin osa koki sen olevan hyödyllistä asiakkaille. Hoitajilla oli erilaisia ennakkoluuloja päihteidenkäyttäjiä kohtaan, jotka olivat niin negatiivisia kuin myös neutraaleja. Työskentely oli asiakaslähtöistä ja asenteet vaikuttivat päihteidenkäyttäjien kohtaamiseen positiivisesti.
Opinnäytetyö osoittaa toimeksiantajalle sen, että heidän työntekijänsä toivovat päihdehoitotyöhön lisäkoulutusta ja kokevat hyötyvänsä siitä. Jatkotutkimusaiheina esille nousivat selvittää lisää, kuinka mahdolliset asenteet päihteidenkäyttäjiä kohtaan ovat muodostuneet hoitohenkilökunnalle sekä selvittää muiden kuntien hoitajien päihdeosaamista. Tutkimuksen voisi myös kohdentaa päihdeasiakkaisiin ja heidän kokemuksiinsa saamastaan hoidosta ja hoitajien asenteista.
Opinnäytetyössä tutkittiin yhden Kainuun sosiaali- ja terveyshuollon kuntayhtymän terveysaseman vastaanoton hoitajien kokemusta omasta päihdeosaamisestaan sekä asenteita ja niiden muodostumista päihteidenkäyttäjiä kohtaan. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda esiin päihdeosaamisen merkitys osana hoitajan työkuvaa ja osoittaa terveysasemalle heillä työskentelevien hoitajien mahdollinen lisäkoulutuksen tarve. Toimeksiantajana opinnäytetyössä oli Kainuun sosiaali- ja terveyshuollonkuntayhtymä.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusta. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, johon vastauksia sairaanhoitajilta ja kansanterveyshoitajilta saatiin yhteensä kuusi. Aineiston analyysi tehtiin sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustulosten mukaan vastaanotolla työskentelevät hoitajat tunnistavat tilanteita, jolloin päihteiden käyttö tulisi ottaa asiakkaan kanssa puheeksi, ja he tekevät sitä myös rutiininomaisesti terveyskartoituksen yhteydessä. Puheeksiotto koettiin sekä helppona että haastavana. Puheeksiotto nähtiin hoitajien arvioimana myös eri näkökulmista, suurin osa koki sen olevan hyödyllistä asiakkaille. Hoitajilla oli erilaisia ennakkoluuloja päihteidenkäyttäjiä kohtaan, jotka olivat niin negatiivisia kuin myös neutraaleja. Työskentely oli asiakaslähtöistä ja asenteet vaikuttivat päihteidenkäyttäjien kohtaamiseen positiivisesti.
Opinnäytetyö osoittaa toimeksiantajalle sen, että heidän työntekijänsä toivovat päihdehoitotyöhön lisäkoulutusta ja kokevat hyötyvänsä siitä. Jatkotutkimusaiheina esille nousivat selvittää lisää, kuinka mahdolliset asenteet päihteidenkäyttäjiä kohtaan ovat muodostuneet hoitohenkilökunnalle sekä selvittää muiden kuntien hoitajien päihdeosaamista. Tutkimuksen voisi myös kohdentaa päihdeasiakkaisiin ja heidän kokemuksiinsa saamastaan hoidosta ja hoitajien asenteista.