Kerrostalon energiatehokkuuden parantaminen : Lämpöpumput kerrostalossa
Hekkala, Turo (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104094531
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104094531
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli selvittää ja tutkia kaukolämmityksellä lämpiävän kerrostalon energiatehokkuuden parantamismahdollisuuksia. Tarkasteltavina lämmitysvaihtoehtoina olivat poistoilmalämpöpumppu ja maalämpö. Tavoitteena oli valita eri lämmitysvaihtoehdoille päälaitteistot, laskea niillä saatavat energiansäästöt ja sen perusteella laskea kannattavin vaihtoehto taloyhtiön kannalta. Lisälämmitysvaihtoehtoina olivat kaukolämmitys ja sähkölämmitys.
Työssä tutkittiin todellisia kulutustietoja ja sen perusteella määritettiin lämmitystehontarve. Työn laskentaosuudessa otettiin huomioon todellinen tehon- ja lämpöenergian tarve. Lähteenä opinnäytetyössä käytettiin Suomen rakentamismääräyskokoelmia ja HögforsGST:ltä saatuja materiaaleja. Ensin määritettiin kerrostalon energian- ja tehontarve. Niiden perusteella voitiin mitoittaa optimaaliset lämpöpumput eri lämmitysvaihtoehdoille.
Kerrostalon energiankulutus on suurimmillaan 667 MWh vuodessa. Tämä ei ole lämpötilakorjattu lukema. Poistoilmalämpöpumpulla kulutusta voidaan vähentää noin 277 MWh vuodessa. Kun lisälämpöä tuotetaan vielä maalämpöpumpulla, kulutus vähenee noin 590 MWh vuodessa. Tällöin sähkönkulutus lisääntyy kuitenkin järjestelmässä niin paljon, että vuosittainen säästö verrattuna investointikustannuksiin ei ole kannattavaa. Lisäksi opinnäytetyössä laskettiin esimerkkilaskenta kaukolämmön täysimääräisestä korvaamisesta. Sähkötehon tarve lisääntyy silloin kuitenkin niin merkittävästi, että investointi ei ole lasketulla vuosittaisella säästöllä kannattava.
Työssä tutkittiin todellisia kulutustietoja ja sen perusteella määritettiin lämmitystehontarve. Työn laskentaosuudessa otettiin huomioon todellinen tehon- ja lämpöenergian tarve. Lähteenä opinnäytetyössä käytettiin Suomen rakentamismääräyskokoelmia ja HögforsGST:ltä saatuja materiaaleja. Ensin määritettiin kerrostalon energian- ja tehontarve. Niiden perusteella voitiin mitoittaa optimaaliset lämpöpumput eri lämmitysvaihtoehdoille.
Kerrostalon energiankulutus on suurimmillaan 667 MWh vuodessa. Tämä ei ole lämpötilakorjattu lukema. Poistoilmalämpöpumpulla kulutusta voidaan vähentää noin 277 MWh vuodessa. Kun lisälämpöä tuotetaan vielä maalämpöpumpulla, kulutus vähenee noin 590 MWh vuodessa. Tällöin sähkönkulutus lisääntyy kuitenkin järjestelmässä niin paljon, että vuosittainen säästö verrattuna investointikustannuksiin ei ole kannattavaa. Lisäksi opinnäytetyössä laskettiin esimerkkilaskenta kaukolämmön täysimääräisestä korvaamisesta. Sähkötehon tarve lisääntyy silloin kuitenkin niin merkittävästi, että investointi ei ole lasketulla vuosittaisella säästöllä kannattava.