Cp-vamma työelämässä - uhka vai mahdollisuus

Abstract

Opinnäytetyöni tarkoituksena oli selvittää, millä keinoilla cp-vammaisten työllisyystilannetta voitaisiin parantaa. Tavoitteena oli selvittää mikä on fyysisesti vammaisten asema työelämässä tänä päivänä ja lisätä tietoutta mahdollisuuksista työllistää fyysisesti vammaisia. Opinnäytetyöstä haluttiin tehdä tietopaketti lisäämään yleisesti tietoutta fyysisesti vammaisten työllistämisestä ja avuksi helpottamaan rekrytointia. Tarkemmin perehdyttiin cp-vammaisten tilanteeseen.

Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin cp-vammaa, monimuotoinen rekrytointia, syrjintää sekä perehdyttiin erilaisiin tutkimustuloksiin koskien vammaisten työelämää ja syrjintää sekä parannusehdotuksiin, joita tutkimuksissa oli tullut ilmi. Viitekehyksessä käytiin lisäksi läpi vammaisten henkilöiden työllistämiseen liittyvää lainsäädäntöä ja ohjeistuksia sekä eri tukimuotoja, joita voidaan käyttää vammaisten työllistämisen apuna.

Opinnäytetyöni tutkimusosuudessa haluttiin saada vastaus siihen, miten cp-vammaiset itse näkevät työllisyystilanteensa ja millä keinoilla heidän mielestään sitä voitaisiin parantaa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusta. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselomakkeella valtakunnallisesti CP-liiton kautta. Kyselyn muotona oli puolistrukturoitu teemahaastattelu, joka sisälsi monivalintakysymyksiä ja avoimia kysymyksiä. Tutkimusosuudessa haastateltiin myös rekrytoinnin asiantuntijaa, koska haluttiin selvittää hänen parannusehdotuksiaan koskien fyysisesti vammaisten rekrytointia.

Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta, että työllisyystilanne on huono, syrjintää koetaan varsinkin työnhakutilanteissa sekä työnantajien ja rekrytoijien tietous koskien fyysisesti vammaisten työllistämisen mahdollisuuksista ja apukeinoista on heikkoa. Kyselyyn vastanneet ovat kohdanneet runsaasti ennakkoluuloja työnhaussa. Tärkeimpänä työllisyyden parantamisen keinona pidetään tietouden lisäämistä vammaisten työllistymisen tukimuodoista työnantajille ja rekrytointeja suorittaville tahoille. Toisena tärkeänä seikkana pidetään sitä, että yleisiin asenteisiin ja ennakkoluuloihin saataisiin muutosta. Tietoa lisäämällä voidaan saavuttaa enemmän monimuotoisuutta ja suvaitsevuutta.