Emolehmien käsittelykäytänteet makuuparsipihatoissa

Abstract

Makuuparsipihatoiden rakentaminen emolehmille on viime vuosina lisääntynyt muun muassa kuiviketurpeen ja hyvälaatuisen olkikuivikkeen huonon saatavuuden vuoksi. Eläimet pysyvät niissä myös hyvin puhtaana. Rakennusvaiheessa makuuparsipihaton kalusteet lisäävät kustannuksia karsinoihin verrattuna, mutta myöhemmin ne vähentävät käyttökustannuksia. Makuuparsipihaton toiminnallisessa suunnittelussa tulisi huomioida eläinten sujuvan käsittelyn mahdollistaminen. Eläintenpitäjän tulisi jo suunnittelu- ja rakennuksen käyttöönottovaiheessa tietää, miten rakennuksessa on ajateltu kaiken toimivan ja varautua käsittelytilanteisiin. Hankkimalla esimerkiksi irtoaitaelementtejä ja käsittelyhäkin, sekä sijoittamalla ne rakennukseen oikein. Emolehmien makuuparsipihatoista on puuttunut tavallaan niiden käyttöohjeet, minkä vuoksi opinnäytetyön osana tehtiin erillinen työohjeopas eläinten käsittelyyn. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää esimerkkitilojen avulla, mitä haasteita makuuparsipihatoiden emolehmien ja niiden vasikoiden käsittelyssä on eri tuotannon vaiheissa. Ja myös, miten esimerkkitiloilla ja muualla kyseiset haasteet ovat ratkaistu käytännössä. Opinnäytetyön aihe mietittiin yhdessä toimeksiantajan kanssa. Työn toimeksiantajana toimi elintarvikealan yritys A-Tuottajat Oy. Yhteyshenkilönä yritykseltä oli kehityspäällikkö Susanna Vehkaoja.

Opinnäytetyössä tehtiin kirjallinen osio emolehmistä, toteutettiin haastattelu kahdelle emolehmätilalliselle ja luotiin työohjeopas emolehmien käsittelystä makuuparsipihatoissa. Kirjalliseen osioon koottiin tietoja naudan käyttäytymisestä, emolehmien käsittelemisestä ja makuuparsipihaton rakennusratkaisuista. Haastatteluilla selvitettiin tilojen nautojen käsittelykäytänteitä makuuparsipihatoissa. Kirjallisuudesta ja haastatteluista saatuja tietoja käytettiin apuna myös opinnäytetyön osana tehdyn oppaan tekemisessä. Opas tehtiin digitaaliseen tiedostomuotoon ja se toimitettiin toimeksiantajalle. Opasta ei julkaistu työn mukana.

Tutkimuksessa saatiin selville, että emolehmätiloilla eläinten luona liikutaan makuuparsipihatoissa päivittäin ruokinnan ja parsien puhdistamisen yhteydessä. Ongelmia eläinten käsittelyssä saattoi aiheutua poikimisen aikoihin, jolloin eläin voi käyttäytyä uhkaavasti ihmistä kohtaan. Tällaisia tilanteita on ollut esimerkiksi poikimisen avustamisen tai vasikan alkuhoidon yhteydessä. Eläinten siirtäminen poikimiskarsinaan sekä pois makuuparsiosastolta lannanpoiston tai hiekkaparsien täytön ajaksi koettiin tiloilla suhteellisen helpoksi käsittelyreittien selkeyden, porttien ja muiden rakennusteknisten ratkaisujen avulla. Apuvälineinä eläinten käsittelyssä voidaan käyttää esimerkiksi lantakolaa, aurausviittaa tai sankoa. Rakentamisessa huomioidaan eläinten ja ihmisten turvallisuus muun muassa leveiden kulkukäytävien ja pujahdusaukkojen avulla. Eläinten tottuminen ihmisiin ja johdonmukaisiin käsittelytapoihin positiivisten kokemusten kautta nuoresta iästä lähtien on tärkeää. Näin mahdollistetaan hyvin ja turvallisesti sujuva eläinten käsittely koko niiden elämän ajan.