Sisäisen viestinnän kehittäminen HUSLAB Patologian laboratoriossa
Kaplas, Hanna (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104124653
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104124653
Tiivistelmä
Viestintä on merkittävä osa yrityksen päivittäistä toimintaa. Yrityksen viestintä voidaan jakaa ulkoiseen ja sisäiseen viestintään. Tässä työssä perehdytään nimenomaan sisäiseen viestintään ja sen kehittämiseen. Organisaation hyvä sisäinen viestintä edistää merkittävästi henkilökunnan työhyvinvointia ja -motivaatiota. Sisäinen viestintä ei vain ole johdolta alaispäin tulevaa viestintää vaan se on myös kommunikaatiota ja kuuntelua molempiin suuntiin.
Työ tehtiin HUSLABin patologian laboratoriolle. Patologian laboratorioissa tehdyissä työolobarometreissä sisäistä viestintää koskevat kohdat ovat usein nousseet kehittämiskohteiksi. Työllä selvitettiin sitä, henkilökunta sisäiseltä viestinnältä toivoo ja miten he haluaisivat sitä kehittää ja miten he arvioivat sisäisen viestinnän nykytilan. Kvantitatiivinen sähköinen kysely lähetettiin lokakuussa 2020 kaikille ammattiryhmille (N=195). Kyselyyn tuli 59 vastausta, vastausprosentti oli 30 %. Vastaajista hoitajia oli eniten (N=37).
Työntekijät arvioivat patologian sisäisen viestinnän nykytilan kohtalaiseksi. Nykytilan arviointeihin vaikuttivat muun muassa arvioinnit sisäisen viestinnän sisällöstä ja nopeudesta muutostilanteissa. Nämä korreloivat vahvasti keskenään. Vastaajat olivat tyytyväisiä sisäisen viestinnän luotettavuuteen, mutta toivoivat aiempaa avoimempaa, oikea-aikaisempaa ja vuorovaikutteisempaa viestintää, varsinkin muutostilanteissa. Tiimien välinen viestintä koettiin yhdeksi ongelmakohdaksi. Sisäisen viestinnän arvioitiin vaikuttavan työhyvinvointiin ja työmotivaatioon usein tai erittäin usein. Nämä kaksi tekijää korreloivat vahvasti myös keskenään.
Sisäisen viestinnän suosituimmaksi viestintävälineeksi nousi ylivoimaisesti sähköposti ja sen jälkeen kokoukset/palaverit. Vaikka henkilöstö arvioi, että viestintäkanavia on riittävästi, nousi silti toiveiksi pikaviestittelyn mahdollisuus, koska sähköpostia pidetään hitaana viestintävälineenä. WhatsApp nousi varsinkin hoitajien keskuudessa suosituksi, vaikka se ei ole työnantajan virallinen viestintäkanava.
Kehittämisideoista tärkeimmäksi nousi selkeän viestintäsuunnitelman laatiminen. Näin viestinnästä tulisi selkeää, johdonmukaista ja oikea-aikaista. Uusia viestintäkäytäntöjä voisivat olla viikoittain ilmestyvä viikkotiedote, sähköiset ilmoitustaulut sekä mahdollinen pikaviestittelyn mahdollisuus. Myös kokouskäytäntöjä haluttiin muuttaa.
Työ tehtiin HUSLABin patologian laboratoriolle. Patologian laboratorioissa tehdyissä työolobarometreissä sisäistä viestintää koskevat kohdat ovat usein nousseet kehittämiskohteiksi. Työllä selvitettiin sitä, henkilökunta sisäiseltä viestinnältä toivoo ja miten he haluaisivat sitä kehittää ja miten he arvioivat sisäisen viestinnän nykytilan. Kvantitatiivinen sähköinen kysely lähetettiin lokakuussa 2020 kaikille ammattiryhmille (N=195). Kyselyyn tuli 59 vastausta, vastausprosentti oli 30 %. Vastaajista hoitajia oli eniten (N=37).
Työntekijät arvioivat patologian sisäisen viestinnän nykytilan kohtalaiseksi. Nykytilan arviointeihin vaikuttivat muun muassa arvioinnit sisäisen viestinnän sisällöstä ja nopeudesta muutostilanteissa. Nämä korreloivat vahvasti keskenään. Vastaajat olivat tyytyväisiä sisäisen viestinnän luotettavuuteen, mutta toivoivat aiempaa avoimempaa, oikea-aikaisempaa ja vuorovaikutteisempaa viestintää, varsinkin muutostilanteissa. Tiimien välinen viestintä koettiin yhdeksi ongelmakohdaksi. Sisäisen viestinnän arvioitiin vaikuttavan työhyvinvointiin ja työmotivaatioon usein tai erittäin usein. Nämä kaksi tekijää korreloivat vahvasti myös keskenään.
Sisäisen viestinnän suosituimmaksi viestintävälineeksi nousi ylivoimaisesti sähköposti ja sen jälkeen kokoukset/palaverit. Vaikka henkilöstö arvioi, että viestintäkanavia on riittävästi, nousi silti toiveiksi pikaviestittelyn mahdollisuus, koska sähköpostia pidetään hitaana viestintävälineenä. WhatsApp nousi varsinkin hoitajien keskuudessa suosituksi, vaikka se ei ole työnantajan virallinen viestintäkanava.
Kehittämisideoista tärkeimmäksi nousi selkeän viestintäsuunnitelman laatiminen. Näin viestinnästä tulisi selkeää, johdonmukaista ja oikea-aikaista. Uusia viestintäkäytäntöjä voisivat olla viikoittain ilmestyvä viikkotiedote, sähköiset ilmoitustaulut sekä mahdollinen pikaviestittelyn mahdollisuus. Myös kokouskäytäntöjä haluttiin muuttaa.