RAI-arviointi osana Vaasan kaupungin kotihoidon uusien asiakkaiden palvelutarpeen arviointiprosessia
Rahja, Saara (2021)
Rahja, Saara
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104134702
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104134702
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla kartoitustiimin henkilökunnan kokemuksia RAI-järjestelmän käytöstä Vaasan kaupungin kotihoidossa. Tavoitteena oli kartoittaa kartoitustiimin henkilökunnan kokemuksia RAI-järjestelmän käytöstä sekä selvittää, miten RAI-järjestelmä tuki kartoitustiimin työtä kotihoidon uuden asiakkaan palvelutarpeen arvioinnissa, ja toteutuiko palvelutarpeen arviointiprosessi kotihoidon uusien asiakkaiden kohdalla asiakaslähtöisesti.
Opinnäytetyö toteutettiin Vaasan kaupungin kotihoidon kartoitustiimissä laadullisella tutkimusotteella. Teoreettinen viitekehys koostui kotihoidosta tutkimuskontekstina, toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvioinnista sekä RAI-arviointijärjestelmästä. Keskeisiä käsitteitä olivat kotihoito, toimintakyvyn
arviointi, palvelutarpeen arviointi sekä RAI-arviointi. Opinnäytetyön avulla selvitettiin, miten palvelutarpeen arviointi toteutui kotihoidon uusien asiakkaiden kohdalla, ja miten prosessia voidaan tulevaisuudessa kehittää. Tutkimusaineisto muodostui kartoitustiimin työntekijöiden ryhmähaastattelusta. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Opinnäytetyön keskeisinä tuloksina todettiin palvelutarpeen arviointiprosessin tapahtuvan kotihoidon uusien asiakkaiden kohdalla RAI-lähtöisesti. Lähes kaikille kotihoidon uusille asiakkaille tehtiin RAI-arviointi. Asiakas osallistettiin lähes aina osaksi RAI-arviointia ja hoidon suunnittelua, ja kotihoidon uusille asiakkaille laadittiin RAI-arvioinnin pohjalta aktivoiva kotihoitosuunnitelma. RAI-mittareista palvelutarpeen arvioinnissa hyödynnettiin eniten MAPLe_5 -asteikkoa, muiden RAI-mittareiden ja herätteiden hyödyntäminen palvelutarpeen arvioinnissa puolestaan oli vähäisempää. Haastateltavat kokivat RAI-arvioinnista olevan apua heidän työssään, joskin joihinkin arvioinnin osa-alueiden sisältöihin toivottiin muutoksia.
Opinnäytetyö toteutettiin Vaasan kaupungin kotihoidon kartoitustiimissä laadullisella tutkimusotteella. Teoreettinen viitekehys koostui kotihoidosta tutkimuskontekstina, toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvioinnista sekä RAI-arviointijärjestelmästä. Keskeisiä käsitteitä olivat kotihoito, toimintakyvyn
arviointi, palvelutarpeen arviointi sekä RAI-arviointi. Opinnäytetyön avulla selvitettiin, miten palvelutarpeen arviointi toteutui kotihoidon uusien asiakkaiden kohdalla, ja miten prosessia voidaan tulevaisuudessa kehittää. Tutkimusaineisto muodostui kartoitustiimin työntekijöiden ryhmähaastattelusta. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Opinnäytetyön keskeisinä tuloksina todettiin palvelutarpeen arviointiprosessin tapahtuvan kotihoidon uusien asiakkaiden kohdalla RAI-lähtöisesti. Lähes kaikille kotihoidon uusille asiakkaille tehtiin RAI-arviointi. Asiakas osallistettiin lähes aina osaksi RAI-arviointia ja hoidon suunnittelua, ja kotihoidon uusille asiakkaille laadittiin RAI-arvioinnin pohjalta aktivoiva kotihoitosuunnitelma. RAI-mittareista palvelutarpeen arvioinnissa hyödynnettiin eniten MAPLe_5 -asteikkoa, muiden RAI-mittareiden ja herätteiden hyödyntäminen palvelutarpeen arvioinnissa puolestaan oli vähäisempää. Haastateltavat kokivat RAI-arvioinnista olevan apua heidän työssään, joskin joihinkin arvioinnin osa-alueiden sisältöihin toivottiin muutoksia.