Itsemääräämisteorian osatekijöiden vaikutus liikuntamotivaatioon koululiikunnassa
Kauppinen, Tommi (2021)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Kauppinen, Tommi
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104144822
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104144822
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoite oli selvittää, miten opiskelijat kokivat itsemääräämisteorian vaikutukset koettuun liikuntamotivaatioon ja oliko opiskelijoille kehittynyt liikunnallinen elämäntapa peruskoulun liikunnanopetuksen avulla. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, miten itsemääräämisteorian osatekijät ilmenivät koululiikunnassa opiskelijoiden näkökulmasta katsottuna.
Nuorten liikunnanopetusta on tärkeää tutkia motivaation kannalta, sillä liikunnanopetuksen oppimistavoitteissa on liikunnallisen elämäntapaan kasvattaminen.
Liikunnallinen elämäntapa tarkoittaa tämän tutkimuksen yhteydessä sitä, että nuori liikkuu nykyisten liikuntasuositusten mukaisesti. Tutkimuksessa tutustuttiin motivaation, itsemääräämisteorian ja liikunnanopetuksen oppimistavoitteiden käsitteisiin. Lisäksi tutkimuksessa tutustutaan liikuntasuosituksiin.
Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus ja lähestymistapa on fenomenologis-hermeneuttinen. Tutkimuksessa haastattelin kolmea peruskoulun päättänyttä nuorta jouluna vuonna 2020. Jokainen haastateltava on valmistunut eri peruskoulusta ja heillä ovat erilaiset liikunnalliset taustat. Haastattelu suoritettiin teemahaastatteluna ja haastattelun teemoina toimivat itsemääräämisteorian osatekijät ja tutkimuskysymys siitä, onko liikunnallinen elämäntapa kehittynyt peruskoulun liikunnanopetuksen avulla.
Tulokset osoittavat, että jokainen tutkittava kokee itsemääräämisteorian osatekijöiden; autonomian, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja pätevyyden vaikutukset koulun liikuntatunneilla omalla tavallaan. Ainoastaan autonomian kokeminen liikuntatunneilla on heikkoa, mikä on vaikuttanut siihen, että koululiikunta tuntuu pakonomaiselta. Tulokset osoittavat, että liikunnanopetuksessa itsemääräämisteoria vaikuttaa opiskelijoiden sisäisen motivaation vahvistumiseen ainoastaan liikuntatuntien aikana. Näin ollen liikunnanopetuksella ei ole ollut vaikutusta liikunnallisen elämäntapaan sitoutumisessa, vaan liikunnallinen elämäntapa on muodostunut vanhempien tuella, esikuvien avulla sekä liikuntaharrastuksilla.
Nuorten liikunnanopetusta on tärkeää tutkia motivaation kannalta, sillä liikunnanopetuksen oppimistavoitteissa on liikunnallisen elämäntapaan kasvattaminen.
Liikunnallinen elämäntapa tarkoittaa tämän tutkimuksen yhteydessä sitä, että nuori liikkuu nykyisten liikuntasuositusten mukaisesti. Tutkimuksessa tutustuttiin motivaation, itsemääräämisteorian ja liikunnanopetuksen oppimistavoitteiden käsitteisiin. Lisäksi tutkimuksessa tutustutaan liikuntasuosituksiin.
Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus ja lähestymistapa on fenomenologis-hermeneuttinen. Tutkimuksessa haastattelin kolmea peruskoulun päättänyttä nuorta jouluna vuonna 2020. Jokainen haastateltava on valmistunut eri peruskoulusta ja heillä ovat erilaiset liikunnalliset taustat. Haastattelu suoritettiin teemahaastatteluna ja haastattelun teemoina toimivat itsemääräämisteorian osatekijät ja tutkimuskysymys siitä, onko liikunnallinen elämäntapa kehittynyt peruskoulun liikunnanopetuksen avulla.
Tulokset osoittavat, että jokainen tutkittava kokee itsemääräämisteorian osatekijöiden; autonomian, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja pätevyyden vaikutukset koulun liikuntatunneilla omalla tavallaan. Ainoastaan autonomian kokeminen liikuntatunneilla on heikkoa, mikä on vaikuttanut siihen, että koululiikunta tuntuu pakonomaiselta. Tulokset osoittavat, että liikunnanopetuksessa itsemääräämisteoria vaikuttaa opiskelijoiden sisäisen motivaation vahvistumiseen ainoastaan liikuntatuntien aikana. Näin ollen liikunnanopetuksella ei ole ollut vaikutusta liikunnallisen elämäntapaan sitoutumisessa, vaan liikunnallinen elämäntapa on muodostunut vanhempien tuella, esikuvien avulla sekä liikuntaharrastuksilla.