”Äänten kutsu” -suujumppa : Lapsilähtöisen opetusmenetelmän kehittäminen 2−3-vuotiaiden lasten varhaiskasvatusryhmässä
Jäderholm, Mira (2021)
Jäderholm, Mira
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104144837
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104144837
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on toimintatutkimus, jonka tarkoituksena oli kehittää opetusmenetelmä 2−3-vuotiaiden lasten kielenkehityksen tueksi yhteistyössä kuopiolaisen varhaiskasvatusyksikön kanssa. Toimintatutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten aikuinen voi vahvistaa lasten aktiivista toimijuutta ja lapsilähtöisyyttä käyttäen leikkiä opetusmenetelmänä. Kehittämistyön sisältö pohjautuu varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden nykyisiin käytäntöihin, mutta tietoisesti pyrkii muuttamaan tapaa suunnitella ja toteuttaa lapsilähtöistä pedagogiikkaa 2−3-vuotiaiden lasten varhaiskasvatuksessa. Kehittämistyön teoriatausta rakentuu lasten kielenkehityksen tukemisesta sekä leikin ohjauksesta varhaiskasvatuksessa.
Toimintatutkimuksena toteutettiin vaiheistettu kehittämisprosessi, jonka aikana kehitettiin 2−3-vuotiaiden lasten kehitysvaiheeseen soveltuva lapsilähtöinen ”Äänten kutsu” -suujumppa. Tutkimuksen eteneminen on kuvattu prosessikaaviona ja reflektiivisenä spiraalimallina, minkä kautta tulee esille ”Äänten kutsu” -suujumpan eteneminen toimintatutkimuksen ja varhaiskasvatusyksikön näkökulmasta. Tutkimuksen aineistoa kerättiin monesta eri näkökulmasta ja arviointia tehtiin koko kehittämisprosessin ajan. Toimintatutkimuksen alku- ja loppukyselyllä selvitettiin koko intervention aikana tapahtuvat merkittävät muutokset leikin ja opetusmenetelmän soveltuvuuden näkökulmasta. Reflektoiva avoin kysely toimi syvällisemmän tarkastelun ja analysoinnin tukena jokaisessa syklissä, minkä pohjalta tehtiin lasten aktiivista toimijuutta ja lapsilähtöisyyttä edistävät pedagogiset valinnat kehittämisprosessin edetessä. Osallistuva havainnointi kohdistui opetusmenetelmän aloittamis- ja toteutusvaiheeseen sekä tulosten arviointiin, minkä pohjalta jäsennettiin tutkimuksen etenemistä päiväkirjaan. Lasten oppimiskokemuksia ja opetusmenetelmän toimivuutta arvioitiin lapsilähtöisellä palautteenkeruumenetelmällä, mihin yhdistyi lasten kehitysvaiheeseen sopivat tunteet.
Tutkimuksen tuloksena kuopiolaiseen varhaiskasvatusyksikköön kehitettiin 2−3-vuotiaiden lasten kehitysvaiheen mukainen lasten aktiivista toimijuutta vahvistava lapsilähtöinen opetusmenetelmä, jota voidaan edelleen jatkokehittää kyseisessä varhaiskasvatusyksikössä. Opetusmenetelmä on helposti muunneltavissa lasten mielenkiinnonkohteiden mukaan eikä se jatkossa vaadi suuria valmisteluja arjessa. Opetusmenetelmää voidaan käyttää soveltaen myös muissa varhaiskasvatusyksiköissä sekä hyödyntää vanhemmuuden tukena varhaiskasvatuksessa.
Toimintatutkimuksena toteutettiin vaiheistettu kehittämisprosessi, jonka aikana kehitettiin 2−3-vuotiaiden lasten kehitysvaiheeseen soveltuva lapsilähtöinen ”Äänten kutsu” -suujumppa. Tutkimuksen eteneminen on kuvattu prosessikaaviona ja reflektiivisenä spiraalimallina, minkä kautta tulee esille ”Äänten kutsu” -suujumpan eteneminen toimintatutkimuksen ja varhaiskasvatusyksikön näkökulmasta. Tutkimuksen aineistoa kerättiin monesta eri näkökulmasta ja arviointia tehtiin koko kehittämisprosessin ajan. Toimintatutkimuksen alku- ja loppukyselyllä selvitettiin koko intervention aikana tapahtuvat merkittävät muutokset leikin ja opetusmenetelmän soveltuvuuden näkökulmasta. Reflektoiva avoin kysely toimi syvällisemmän tarkastelun ja analysoinnin tukena jokaisessa syklissä, minkä pohjalta tehtiin lasten aktiivista toimijuutta ja lapsilähtöisyyttä edistävät pedagogiset valinnat kehittämisprosessin edetessä. Osallistuva havainnointi kohdistui opetusmenetelmän aloittamis- ja toteutusvaiheeseen sekä tulosten arviointiin, minkä pohjalta jäsennettiin tutkimuksen etenemistä päiväkirjaan. Lasten oppimiskokemuksia ja opetusmenetelmän toimivuutta arvioitiin lapsilähtöisellä palautteenkeruumenetelmällä, mihin yhdistyi lasten kehitysvaiheeseen sopivat tunteet.
Tutkimuksen tuloksena kuopiolaiseen varhaiskasvatusyksikköön kehitettiin 2−3-vuotiaiden lasten kehitysvaiheen mukainen lasten aktiivista toimijuutta vahvistava lapsilähtöinen opetusmenetelmä, jota voidaan edelleen jatkokehittää kyseisessä varhaiskasvatusyksikössä. Opetusmenetelmä on helposti muunneltavissa lasten mielenkiinnonkohteiden mukaan eikä se jatkossa vaadi suuria valmisteluja arjessa. Opetusmenetelmää voidaan käyttää soveltaen myös muissa varhaiskasvatusyksiköissä sekä hyödyntää vanhemmuuden tukena varhaiskasvatuksessa.